Ennen perussuomalaiset oli rankin kovis maahanmuutossa, nyt se on ottanut saman roolin säästöpolitiikassa.

Miksi perussuomalaisten tarina muuttui ”haitta­maahan­muutosta” puhuvasta protesti­liikkeestä poliittiseksi voimaksi, joka profiloituu nyt kaikkein vahvimmin historiallisten säästöjen toteuttajana?

Ensimmäinen vastaus on puolueen puheen­johtajan Riikka Purran (ps) asema valtio­varain­ministerinä. Tehtävän luonteen taas sanelevat historiallisen heikko julkisen talouden tila sekä kokoomuksen nuotittamat leikkaukset ja rakennemuutokset. Tarinan sinetöi Purran säästö­tarmo, joka on suomalaisessa politiikassa ennen­näkemätön.

Poikkeuksellista on myös tuki, jota Purra saa hallituspuolueiden riveistä. Se on sekä äänekästä että hiljaista – soraääniä ei kuulu. Hallituspuolueissa toistellaan, että Suomen talous ei ole kasvanut 16 vuoteen, velka kyllä sitäkin kiivaammin. Siitä eivät voi olla eri mieltä sen enempää oppositio kuin asiantuntijatkaan.

Valtiovarainministeriön virkakunnassa saatetaan huokaista: vihdoin. Jo vuoden 2006 lopulla, vähän ennen tuon pahamaineisen 16 vuoden ajanjakson alkua, valtiovarainministeriö julkisti raportin Suomen ”kestävyysvajeesta”. Siinä osoitettiin, että ikärakenteen perusteella rahat eivät riitä hoivaan, hoitoon ja eläkkeisiin, kun lähitulevaisuuteen – eli nykyaikaan – päästäisiin.

Vuonna 2007 eduskuntavaalit voitti Matti Vanhasen johtama keskusta. Kokoomuksen Jyrki Kataisesta tuli valtiovarainministeri, ja Vanhasen kakkoshallitukseen kuuluivat myös Rkp ja vihreät. Vanhanen ja Sdp:n puheenjohtaja Eero Heinäluoma kiistelivät vaalien alla siitä, kuinka monta miljardia euroa ”jakovaraa” eli menojen lisäysvaraa Suomella olisi. He arvioivat, että politiikkatoimilla ja suhdanteiden avulla syntyy kasvua ja valtiovarainministeriön esiin nostama ”vaje” muuttuu ”varaksi”. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Jukka Pekkarinen sanoi näkevänsä ajassa merkkejä samanlaisesta huumasta, joka edelsi 1990-luvun alun lamaa.

Julkisten menojen hölväämistä kannatti myös Kataisen johtama kokoomus, joka lupasi vaaleissa ”Sari Sairaanhoitajalle” viidensadan euron palkankorotusta ja ”tasa-arvotupoa”. Se oli kokoomuksen mielestä mahdollista, koska juuri sillä hetkellä Suomen taloudessa meni hyvin. Vuoden 2007 kehysriihessä porvarihallitus sopi muun muassa yksinhuoltajien ja opiskelijoiden tukien korotuksista ja nosti kansaneläkettäkin.

Sekä Vanhanen että Katainen olivat toiveikkaan maailman kasvatteja. He aloittivat kansanedustajina 1990-luvulla. Rautaesireppu oli romahtanut, ja Suomi kulki kohti it-buumia. He halusivat poliitikkoina luoda uutta. Nyt maailma romahtelee ja tuhoutuu, ja poliitikot lähinnä yrittävät sammuttaa tulipaloja.

Vuonna 2007 ei ehkä tajuttu, että Nokian luisu oli alkamassa, eikä sitä, miten raju finanssikriisi oli ovella. Se sen sijaan olisi pitänyt myöntää, että sote-palveluiden järjestämisestä ei voinut saada aikaan massiivista kokonaisuudistusta järkevällä tavalla. Jäävuori näkyi tutkassa, mutta laivaa ei pysäytetty.

Politiikkaa tehtiin aina ajassa, kohti seuraavia vaaleja. Politiikan mahdollisuuksien horisonttia määritteli se, että kolmesta puolueesta kaksi muodosti vuorollaan hallituksen ja yksi keräsi kannatusta oppositiossa. Kunnes Vanhasen kakkoshallituksen jälkeen tuli iso jytky.

Perussuomalaiset rikkoi kolmen suuren puolueen ikuiselta tuntuneen tasapainoilun. Suuri syy puolueen nousuun oli maahanmuutto, joka oli saanut Purrankin kiinnostumaan politiikasta. Säästöpolitiikassa perussuomalaisten tarinan perusasetelma ei ole oikeastaan muuttunut. Niin maahanmuutossa kuin säästöissäkin puolue ottaa mielellään roolin ulkopuolelta tulevana ratkaisijana, joka on avoimesti se kova.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimituksen vt. esihenkilö.

QOSHE - Kolumni| 16 vuotta sitten alkoi kurimus, josta nyt kärsimme – Mitä silloin tapahtui? - Hanna Mahlamäki Hs
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| 16 vuotta sitten alkoi kurimus, josta nyt kärsimme – Mitä silloin tapahtui?

86 22
08.05.2024

Ennen perussuomalaiset oli rankin kovis maahanmuutossa, nyt se on ottanut saman roolin säästöpolitiikassa.

Miksi perussuomalaisten tarina muuttui ”haitta­maahan­muutosta” puhuvasta protesti­liikkeestä poliittiseksi voimaksi, joka profiloituu nyt kaikkein vahvimmin historiallisten säästöjen toteuttajana?

Ensimmäinen vastaus on puolueen puheen­johtajan Riikka Purran (ps) asema valtio­varain­ministerinä. Tehtävän luonteen taas sanelevat historiallisen heikko julkisen talouden tila sekä kokoomuksen nuotittamat leikkaukset ja rakennemuutokset. Tarinan sinetöi Purran säästö­tarmo, joka on suomalaisessa politiikassa ennen­näkemätön.

Poikkeuksellista on myös tuki, jota Purra saa hallituspuolueiden riveistä. Se on sekä äänekästä että hiljaista – soraääniä ei kuulu. Hallituspuolueissa toistellaan, että Suomen talous ei ole kasvanut 16 vuoteen, velka kyllä sitäkin kiivaammin. Siitä eivät voi olla eri mieltä sen enempää........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play