OPITAANKO KOULUSSA NYKYÄÄN VÄHEMMÄN?

Muistatteko vielä sen vanhan virren suurten ikäluokkien lapsista (1960-luvulla syntyneet), joista oli tulossa miesmuistiin ensimmäinen sukupolvi, joka olisivat vanhempiaan köyhempiä? Nyt on yli vuosikymmen kuultu peruskoulun opettajien valitusta siitä, että oppilaat eivät pysty suoriutumaan sellaisista kokeista, joita vielä 2000-luvun alussa oppilaille järjestettiin säännöllisesti. Jotain on tehty väärin.

Pedagogien on syytä mennä itseensä ja miettiä, miten tilanne korjataan. Muuten käy niin, että nykysukupolvi on vanhempiaan tyhmempi sukupolvi. Ei siksi, että olisi geneettisesti huonompi, vaan pelkästään siksi, ettei tiedä asioista, kun ei sitä osata opettaa.

Oppimisen tavat tietenkin muuttuvat somen ja kuvankäsittelyn ja tekoälyn myötä, mutta ei itse oppimistulosten kuulu huonontua. Se ei ole mikään luonnonlaki. Tieteellinen, empiirinen tieto lisääntyy koko ajan. Maailmassamme myöskään yhteiskuntarakenteet ja valtarakenteet eivät muutu yksinkertaisemmiksi. Ne monimutkaistuvat koko ajan.

Mitä koulussa kuuluisi nykyisin opettaa? Ainakin historian ja yhteiskuntaopin opintoihin voisi pohtia muutoksiakin. Vuoden 2023 ylioppilaskirjoituksiin oli lainattu kääntämääni Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen tekstiä, jota abiturienttien kuului kommentoida ihmisoikeusajattelun näkökulmasta. Yllätykseni oli suuri, kun pari historianopettajaa totesi kysymyksen epäreiluksi opiskelijoille. Syynä oli kuulemma se, että länsimaista aatehistoriaa ‒ eli esimerkiksi demokraattisen ihmisoikeusajattelun historiallisia perusteita ‒ käydään läpi vasta lukion viimeisellä, vapaaehtoisella historiakurssilla, jota monet abiturientit eivät ota opintoihinsa lainkaan.

Vastikään selailin myös erästä peruskoulun historiakirjaa, jossa käytiin maailman kulttuureita läpi satoja sivuja, muttei kerrottu yhdenkään kulttuurin yhteiskuntamalleista tai valtarakenteista mitään. Saamelaisistakin saatiin sanottua vain, että jo 1600-luvulta lähtien he ovat asuttaneet Lappia sen alkuperäiskansana. Meille suurten ikäluokkien lapsille kerrottiin jo kolonialistisessa oppikoulussa 1980-luvulla, että saamelaisetkin muuttivat pohjoiseen etelästä päin, osa Savon suunnalta vasta 1500-luvulla.

Meillä on Vantaalla Helsingin Pitäjän kirkko, jota ryhdyttiin muuttamaan puukirkosta kivikirkoksi 1490-luvulla. Onko tämä fakta nykyhistorian mukaan ehkä jotain vantaalaisen alkuperäiskansan muinaishistoriaa? Kannattaa myös koulujen historian oppikirjoja laadittaessa miettiä, mitä se historia varsinaisesti kertoo, olipa siellä menneisyydessä sorrettuna ja sortajana kuka milloinkin.

MAAHANMUUTTAJIEN KIELIONGELMA

Viime viikkoina on noussut puheenaiheeksi se, että........

© Uusi Suomi