Datakeskusbuumin pelätään nostavan sähkön hintaa Suomessa. Uusilla lakihankkeilla pyritään suitsimaan kehitystä.

Kyselyjen tulva alkoi 2020-luvun alussa. Ensin ne koskivat tuulivoimaa. Sitten aurinkoenergiaa. Nyt lähinnä sähkövarastoja ja datakeskuksia.

”On uusi ilmiö, että Suomessa halutaan toteuttaa näin paljon sähköverkkoon liittyviä hankkeita”, Risto Kuusi sanoo.

Hän on strategisen verkkosuunnittelun johtava asiantuntija kantaverkkoyhtiö Fin­gridissä. Valtionyhtiö vastaa sähköjärjestelmän toimivuudesta ja liittää uudet tulokkaat verkkoon.

Sähkönkulutus on ollut 2000-luvulla varsin tasaista. Nyt sen kasvuun varaudutaan ja sitä myös tavoitellaan.

Petteri Orpon (kok) hallitus haluaa kaksinkertaistaa sähköntuotannon seuraavan vuosikymmenen aikana. Fingrid varautuu jo siihen, että kantaverkon pitäisi kantaa kaksi kertaa nykyinen kuormavuonna 2035.

”Näin suuren kasvun toteutuminen olisi Suomessa täysin ennennäkemätöntä”, Kuusi sanoo.

Nykyinen sähkömarkkinalaki ei anna mahdollisuutta asettaa sähkön tarvitsijoita tärkeysjärjestykseen tilanteessa, jossa sähköverkon kapasiteetti ei riitä kaikille.

Kaavoituksesta päätetään kunnissa. Kun uusi datakeskus läpäisee paikalliset lupaprosessit, Fingridillä on velvollisuus liittää se kantaverkkoon.

”Verkkoon on päässyt ensimmäisenä se, joka saa ensimmäisenä lupaprosessinsa valmiiksi”, Kuusi sanoo.

Nyt tähän on tulossa muutos. Energia-asioista vastaavassa työ- ja elinkeino­ministeriössä valmistellaan parhaillaan sähkömarkkinalain uudistusta, joka mahdollistaisi verkkoon tulijoiden priorisoimisen tilanteessa, jossa kapasiteetti on rajallista. Uusi lainsäädäntö antaisi myös mahdollisuuden huomioida sähkön käyttäjän ja tuottajan lyhyt välimatka. Se olisi yksi kriteeri, kun arvioidaan verkkoon liittämisen järjestystä.

Kantaverkossa on eniten tilaa Pohjois-, Länsi- ja Itä-Suomessa. Käyttäjiä on sen sijaan eniten Etelä-Suomessa. Sähkön siirtoon tarvittavien voimalinjojen rakentaminen on kallista.

”Haluamme varmistaa, että siirtoverkkoihin tehtävät investoinnit etenevät ja ne tehdään kustannustehokkaasti”, ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok) kertoi Helsingin Sanomille 20. elokuuta. Hän vastaa Orpon hallituksessa energia-asioista.

Suomen Kuvalehden tietojen mukaan prio­risoinnin mahdollistava muutos on lähdössä lausuntokierrokselle datakeskusrekisterin perustamisesta säädettävän lain jälkeen. Rekisterin avulla on tarkoitus luoda parempi tilannekuva kaavailtujen datakeskusten määrästä.

Sähkönkäytön priorisointia valmistellaan myös esimerkiksi Tanskassa. Kansankäräjät käsittelee lakialoitetta, jossa sähköverkkoon pyrkivät laitettaisiin järjestykseen.

Ensimmäisinä jonossa olisivat kotita­loudet ja valtionhallinto. Sitten teollisuus ja erityisesti vihreää siirtymää edistävät hankkeet. Kolmantena tulisivat sähkövarastot. Alimpaan nelosluokkaan kuuluisivat muun muassa datakeskukset.

Suomalaisilla sähkömarkkinoilla oli pitkään niin paljon tilaa, ettei resurssien riittämisestä ole tarvinnut kantaa huolta.

”Ajateltiin, että markkinat tasapainottavat itse itsensä. Nyt yhtäkkiä käsillä on tilanne, että niitä pitää alkaa ohjata poliittisesti”, työ- ja elinkeinoministeriön energiamarkkinoista vastaavan yksikön päällikkö Tatu Pahkala sanoo.

Suomalainen sähkö on ollut EU-alueen halvinta, ja verkkoon on päässyt nopeasti. Tämä on tehnyt Suomesta houkuttelevan kohteen datakeskuksille, joita........

© Suomen Kuvalehti