Olemme siirtyneet monikriisiaikaan, jossa useat kriisit osuvat samaan hetkeen ja kytkeytyvät yhteen vahvistaen toisiaan. Aikamme haastaa uudella tavalla turvallisuuden tunteen tuntemattoman edessä kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, Lähi-idän kriisin kärjistyminen, NATO:n laajentumisen aiheuttamat negatiiviset ilmiöt, pandemia jälkimaininkeineen, energiakriisi, talouden taantuma sekä ilmastokriisi ja luontokato kietoutuvat toisiinsa.

Kriisitunnelmat houkuttavat myös käyttämään tilaisuutta hyväkseen. Tilanne tarjoa mahdollisuuden uhkien rakentelulle, asioiden turvallistamiselle ja jopa yhteiskunnallisen puheen militarisoinnille. Mediassa on lisääntynyt nopeasti uhkaretoriikka, jolla hämmennetään arjen turvallisuutta.

Helsingin Sanomat tiivistikin osuvasti 17.12 pääkirjoituksessaan: ”Tutkijat varoittavat nyt turvallistamisesta. Kriisitunnelmat ruokkivat sitä, että normaaleja yhteiskunnallisen toiminnan alueita – kuten lakko-oikeutta, maahanmuuttoa ja journalismia – aletaan hahmottaa mahdollisina turvallisuusuhkina. Samalla oikaistaan normaaleista lainsäädäntöprosesseista ja vaikkapa lausuntoajoista. Kansallisen turvallisuuden nimissä.”

Monikriisiaikaa pitää katsoa myös toisesta näkökulmasta, jotta emme ajaudu toivottomuuteen. Sadankomitean vuoden 2023 rauhanpalkinnon saaja Laura Lodenius lausui osuvasti: ”Rauhanliikettä tarvitaan enemmän kuin koskaan.” Kiitospuheessaan hän muistutti historian opeista: ”Rauhanliikkeen ihmiset ja aktiivit yrittivät monin tavoin niin Euroopassa kun Suomessakin 1930-luvulla varoittaa fasismin noususta Euroopassa, puolustaa ihmisoikeuksia, demokratiaa ja varoittaa voimapolitiikan ja aseiden varaan rakennettavasta politiikasta. He yrittivät varoittaa kansalaisia siitä, että kun valtakunnassa kansalaisia valmistellaan sotaan, ja rahoitetaan ensi sijassa aseita ja aseistautumista – se yleensä merkitsee sotaa.”

Sodat ja kriisit eivät ole väistämättömiä, ne ovat seurausta ihmisten toimista, rauha on tahdon asia. Näin Ahtisaari kiteytti aikanaan Nobel-puheessa. Ahtisaaren tärkeä viesti olikin, että jokainen meistä on rauhantekijä; rauha on pieniä tekoja ja päätöksiä, yhteisön rakentamista ja ylläpitämistä. Rauhaa ei rakenneta pelkästään rauhanpöydissä, vaan rauha edellyttää tekoja kaikilla tasoilla ja jokapäiväisessä arjessa.

Aikamme rauhantyötä on entistä enemmän globaaleihin turvallisuusuhkiin vastaaminen ilmasto- ja luontotoimilla, koska ilmastonmuutos ja ympäristön pilaantuminen ovat perustavanlaatuinen uhka koko maailmalle. Ympäristöjärjestö WWF ilmaisee tämän selkeästi: ”Ilmastonmuutos ja luonnon tilan heikkeneminen muodostavat noidankehän, joka aiheuttaa, ruokkii ja pitkittää konflikteja. Pahiten tästä kärsivät jo valmiiksi haavoittuvaisimmassa asemassa olevat ihmiset, eli alkuperäiskansat, naiset, tytöt, nuoret ja vammaiset. Tämä noidankehä on katkaistava nyt.”

Äskettäin päättynyt YK:n ilmastokokous Dubaissa antoi toivoa globaalin ilmastokriisin ratkaisemiselle. Maailman maat sopivat globaalista siirtymästä, jossa fossiiliset polttoaineet korvataan uusiutuvilla ja päästöttömillä energianlähteillä. Onkohan YK:n ilmastokokous seuraava Nobelin rauhanpalkinnon saaja?

Ja on hyvä muistaa, että yrityksille varautuminen rauhaan on kannattavaa. Yritysten palvelut ja tuotteet ovat ratkaisevassa asemassa arjen turvallisuuden edistämisessä kun turvataan terveyttä, ruokahuoltoa, puhdasta vettä ja energiaa. Samalla hyötyy kokonaisturvallisuus ja huoltovarmuus.

On aika varautua rauhaan entistä tarmokkaammin mielessämme Hassisen Koneen biisi On jouluyö, nyt laulaa saa: https://www.youtube.com/watch?v=gxPMHu-XOnU

Jyri Wuorisalo

TKI-asiantuntija, kansainväliset palvelut (human security ja ilmastoturvallisuus)

The post Aika varautua rauhaan appeared first on SavoBlogit.

QOSHE - Aika varautua rauhaan - Savonia-Ammattikorkeakoulun Liiketoimintaosaajat
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Aika varautua rauhaan

10 0
20.12.2023

Olemme siirtyneet monikriisiaikaan, jossa useat kriisit osuvat samaan hetkeen ja kytkeytyvät yhteen vahvistaen toisiaan. Aikamme haastaa uudella tavalla turvallisuuden tunteen tuntemattoman edessä kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, Lähi-idän kriisin kärjistyminen, NATO:n laajentumisen aiheuttamat negatiiviset ilmiöt, pandemia jälkimaininkeineen, energiakriisi, talouden taantuma sekä ilmastokriisi ja luontokato kietoutuvat toisiinsa.

Kriisitunnelmat houkuttavat myös käyttämään tilaisuutta hyväkseen. Tilanne tarjoa mahdollisuuden uhkien rakentelulle, asioiden turvallistamiselle ja jopa yhteiskunnallisen puheen militarisoinnille. Mediassa on lisääntynyt nopeasti uhkaretoriikka, jolla hämmennetään arjen turvallisuutta.

Helsingin Sanomat tiivistikin osuvasti 17.12 pääkirjoituksessaan: ”Tutkijat varoittavat nyt turvallistamisesta. Kriisitunnelmat ruokkivat sitä, että normaaleja yhteiskunnallisen toiminnan alueita – kuten lakko-oikeutta,........

© SavoBlogit


Get it on Google Play