Vahva eurooppalainen kaupunkipolitiikka synnyttää kasvua, joka hyödyttää laajasti koko yhteiskuntaa ja tarjoaa resursseja myös kaupunkien ulkopuolella sijaitsevien alueiden kehittämiseen. Euroopan unioni tarvitsee vahvempaa kaupunkipolitiikkaa. Samalla se tarkoittaa sitä, että myös eduskunnan on terästäydyttävä kaupunkipolitiikassa. EU:n, valtion ja kaupunkien tulee tiivistää yhteistyötä kaupunkien kanssa vaikuttamisessa, päätöksenteossa ja rahoitusinstrumenttien sisältöjen suunnittelussa.

Kasvukaupunkeihin tulee kohdistaa nykyistä enemmän suoraa EU-rahoitusta, koska kilpailukyvyn edellytykset, uudet työpaikat ja vihreän siirtymän ratkaisut luodaan kaupungeissa. EU-rahoitusta tulee kohdentaa yhä vahvemmin osaamista, energia- ja digimurrosta, tutkimusta ja tuotekehitystä sekä kansainvälisten osaajien houkuttelua edistävään toimintaan. Kasvukaupungit ovat alustoja, ja rahoitus mahdollistaisi kaupunkien, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yritysten yhteistyön. On uskallettava investoida kasvuun, eikä pelkästään tukea taantuvia alueita.

Helsinki-Uusimaa alue sijoittuu EU:n alueellisessa innovaatiokyvykkyysvertailussa toiselle sijalle Kööpenhaminan jälkeen. Alue on Suomen kansainvälisin yrityskeskittymä ja siellä on kansainvälisesti merkittävät korkeakoulut ja tutkimuslaitokset osaajapooleineen. Euroopan strategista kilpailukykyä rakennetaan Suomessa. Esimerkiksi Espoossa tehdään kuudenneksi eniten patentteja koko Euroopassa ja Espoo kuuluu Euroopan Innovaatiopääkaupunkeihin. Otaniemen ja Keilaniemen tiede-, tutkimus-, innovaatio- ja yritysyhteisöllä on keskeinen rooli myös Euroopan innovaatiopolitiikassa.

Tuoreena esimerkkinä Espoossa kehittyvistä tulevaisuuden yrityskeskittymistä on valtavan kasvupotentiaalin omaava, Otaniemessä rakentuva Kvanttinova. Se on yritysvetoinen mikroelektroniikan ja kvanttiteknologian pilotointi- ja kehittämiskeskus, joka on VTT:n, Espoon kaupungin, Aalto-yliopiston ja Teknologiateollisuuden puolijohdetoimialaryhmän yritysjäsenten yhteinen hanke. Kvanttinovan tavoite on olla yksi Euroopan suurimmista puolijohdekeskuksista, joka vastaa Euroopan sirupulaan ja rakentaa EU:n strategista autonomiaa puolijohteissa. Alalla on valtavat kasvun näkymät - globaalisti 7% vuosivauhdilla kasvavan alan liikevaihdon odotetaan yli kolminkertaistuvan Suomessa vuoteen 2035 mennessä 5-6 miljardiin euroon.

EU-vaaleissa voi vaikuttaa. Tarvitaan enemmän ja nykyistä järjestelmällisempää vuoropuhelua EU:n ja kaupunkien sekä valtion ja kaupunkien välillä. Jos Suomeen ei saada lisää korkean tuottavuuden yrityksiä ja työpaikkoja, meidän kansantaloutta ei tasapainota mikään.

Kirjoittaja on Espoon kaupunginjohtaja.

QOSHE - Kolumni | Espoon kaupunginjohtaja: "Kasvukaupunkeihin tulee kohdistaa nykyistä enemmän suoraa EU-rahoitusta" - Kolumni
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni | Espoon kaupunginjohtaja: "Kasvukaupunkeihin tulee kohdistaa nykyistä enemmän suoraa EU-rahoitusta"

31 1
22.05.2024

Vahva eurooppalainen kaupunkipolitiikka synnyttää kasvua, joka hyödyttää laajasti koko yhteiskuntaa ja tarjoaa resursseja myös kaupunkien ulkopuolella sijaitsevien alueiden kehittämiseen. Euroopan unioni tarvitsee vahvempaa kaupunkipolitiikkaa. Samalla se tarkoittaa sitä, että myös eduskunnan on terästäydyttävä kaupunkipolitiikassa. EU:n, valtion ja kaupunkien tulee tiivistää yhteistyötä kaupunkien kanssa vaikuttamisessa, päätöksenteossa ja rahoitusinstrumenttien sisältöjen suunnittelussa.

Kasvukaupunkeihin tulee kohdistaa nykyistä enemmän suoraa EU-rahoitusta, koska kilpailukyvyn edellytykset, uudet työpaikat ja vihreän siirtymän ratkaisut luodaan........

© Helsingin Uutiset


Get it on Google Play