Kolumni|Virossa oivallettiin, että Venäjän voitonpäivän idean voi vaihtaa, mutta juhlaa ei kannata perua.

Eräs Narvassa pitkään asunut virolainen kertoi takavuosina, että toukokuun 9. päivänä hän pysyy kotona ja sulkee verhot. Näin hän sivuutti sen, että suurelle osalle kaupungin asukkaista Venäjän voiton­päivä on juhla­pyhä. Narvalaisista yli 90 prosenttia puhuu venäjää äidin­kielenään ja noin kolmannes on Venäjän kansalaisia.

Tänä vuonna näin tuttuni ulkona, konsertti­yleisön joukossa raati­huoneen­torilla. Siellä juhlistettiin Eurooppa-päivää ja Viron EU-jäsenyyden 20. vuoden täyttymistä.

Eurooppa-päivän konsertti oli myös vastaisku Venäjän voiton­päivän spektaakkeliin vasta­rannalla.

Venäjä juhlisti toista vuotta perätysten voittoa natsismista toisessa maailmansodassa järjestämällä konsertin Ivangorodissa Narva-joen rannalla niin, että lava, näyttötaulut ja kaiuttimet oli suunnattu Viroon päin.

Jos käveli alkuillasta Narvan raatihuoneentorilta puiston rinnettä joen rantaan, joutui hetkeksi kahden konsertin väliin keskelle kakofoniaa. Taakse jäi Uku Suvisten ja Alika Milovan englannin- ja vironkielinen popmusiikki. Rantapromenadia hallitsi neuvostonostalgia ja sotakuvasto Venäjältä.

Eurooppa-konsertin järjestäminen rajakaupunki Narvassa kertoo oivalluksesta, ettei kymmenientuhansien vironvenäläisten pyhäpäivää voi lopettaa, mutta sille voi tarjota vaihtoehdon.

Juhlia on omittu ja yhdistetty kautta aikojen. Pian on juhannus, ikiaikainen auringon juhla. Kun kirkko omisti sen Johannes Kastajalle, siitä tuli myös kristillinen pyhä.

Neuvostoliiton sulakauden johtaja Nikita Hruštšov teki Virosta koealueen, jossa ihmisiä vieroitettiin uskonnosta korvaamalla konfirmaation ja kirkkohäiden kaltaiset luterilaiset siirtymäriitit ateistisilla vastineilla. Hän onnistui tehokkaammin kuin Josif Stalin hirmuhallinnollaan. Idea vaihtui, tavat saivat jäädä.

Euroopan unioni on nimennyt Eurooppa-päivän Ranskan ulkoministerin Robert Schumanin 9.5.1950 pitämän puheen kunniaksi, koska Schuman esitti unioniin johtaneen idean. Virossa moni vältteli päivää pitkään siksi, että yhdeksäs toukokuuta muistutti neuvostoaikaisesta pakkopyhästä.

Olikin oiva idea järjestää näyttävä Eurooppa-päivän konsertti Tallinnan lisäksi Narvassa, koska siellä moni joka tapauksessa juhlistaa päivää.

Osa rantapromenadille kerääntyneistä ihmisistä kertoi katsastavansa molemmat konsertit. He sanoivat valitsevansa kauniimman ympäristön tai paremman musiikin. Kilpailevista ideologioista he eivät halunneet puhua.

Se on lupaava merkki Viron kannalta. Ehkä narvalaiset voivat joustaa juhlan ideassa, kunhan juhlasta ei tarvitse luopua.

Kirjoittaja on HS:n Suomi–Viro-kirjeenvaihtaja.

QOSHE - Kolumni| Viro omi Venäjän juhlat - Kaja Kunnas Hs
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Viro omi Venäjän juhlat

40 13
20.05.2024

Kolumni|Virossa oivallettiin, että Venäjän voitonpäivän idean voi vaihtaa, mutta juhlaa ei kannata perua.

Eräs Narvassa pitkään asunut virolainen kertoi takavuosina, että toukokuun 9. päivänä hän pysyy kotona ja sulkee verhot. Näin hän sivuutti sen, että suurelle osalle kaupungin asukkaista Venäjän voiton­päivä on juhla­pyhä. Narvalaisista yli 90 prosenttia puhuu venäjää äidin­kielenään ja noin kolmannes on Venäjän kansalaisia.

Tänä vuonna näin tuttuni ulkona, konsertti­yleisön joukossa raati­huoneen­torilla. Siellä juhlistettiin Eurooppa-päivää ja Viron EU-jäsenyyden 20. vuoden täyttymistä.

Eurooppa-päivän konsertti oli myös vastaisku Venäjän........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play