Kommentti|Eurovaaleista pitäisi tehdä komissaarivaalit, ja komissaariksi valita eurovaalien voittajapuolueen ykkösehdokas. Niin eurovaalien jännite lisääntyisi varmasti, kirjoittaa Brysselin-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen.

Erkki Liikanen (vas.), Olli Rehn, Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen ovat toimineet suomalaisina EU-komissaareina tähän asti. Kuva: Lehtikuva

Euroopan parlamentin vaalit pidetään runsaan kahden viikon päästä, 9. kesäkuuta, ja vaalien häviäjä on jo selvillä: kansanvalta.

Kerta toisensa jälkeen suomalaiset ovat äänestäneet eurovaalit vaaleista tylsimmiksi. Viisi vuotta sitten äänestysaktiivisuus ilahduttavasti nousi, mutta tuolloinkin vain 43 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui uurnille.

”Miksi äänestäjiä ei kiinnosta”, päivittelevät toimittajat, poliitikot, tutkijat ja politiikkanörtit. Keskustelu käydään yhä uudelleen ja uudelleen, aina samat latteudet toistaen. ”Nämä ovat kuitenkin tärkeitä asioita”, keskustelun päätteeksi todetaan.

Silti suomalaisten äänestäjien viesti on kristallinkirkas: heitä ei kiinnosta, ketkä 15 meppiä Suomesta valitaan yli 700-paikkaiseen Euroopan parlamenttiin.

Väitän, että ongelma on osin siinä, että vaalit eivät henkilöidy riittävästi, eikä äänestäjillä ole tunnetta, että heidän äänellään olisi vaikutusta EU:n suuntaan.

Siksi ehdotan, että eurovaaleista tehdään komissaarivaalit. Komissaariksi valittaisiin eurovaalien voittajapuolueen ykkösehdokas.

Tämä olisi tehtävissä helposti, puolueiden keskinäisellä sopimuksella.

Nykyisin komissaarin saa nimittää suurin eduskuntapuolue. Käytännössä päätös on yksin pääministerin omassa harkinnassa. Siksi Jyrki Katainen (kok) saattoi kymmenen vuotta sitten nimittää itsensä komissaariksi. Nyt arvuutellaan, kenet Petteri Orpo (kok) päättää lähettää Brysseliin.

Käytäntö on ollut voimassa koko EU-jäsenyyden ajan, mutta järkeä siinä ei juuri ole. Toisin kuin usein luullaan, Suomen komissaari ei aja hallituksen EU-linjaa, vaan hänen tehtävänsä on valvoa koko unionin etua.

Komissaarin nimitysoikeus tulee pääministeripuolueelle eduskuntavaalien kylkiäisenä, ja nuo vaalit käydään puhtaasti kotimaan teemoilla.

Tosiasiassa puolueiden pitäisi taistella komissaarin nimitysoikeudesta, ja tämä taistelu pitäisi käydä EU-kysymyksillä.

Komissaarin valta ja 30 000 euron kuukausiliksa houkuttelisi ehdokaslistoille puolueiden ykkösnimiä. Vaalikeskusteluihin tulisi uutta virtaa.

Äänestäjille tulisi tunne, että he pääsevät valitsemaan edustajan EU-päätöksenteon ytimeen, ei sen ulkokehälle.

Komissaari on Suomen edustaja komission ylimmässä päätöksentekoelimessä, kollegiossa. Tämä on hyvin vaikutusvaltainen paikka, sillä komissiolla on EU:ssa aloiteoikeus, ja kaikki sen päätökset hyväksytään yksimielisesti kollegiossa.

Tämä olisi myös omiaan vahvistamaan instituutioiden legitimiteettiä äänestäjien silmissä. Yksikään Suomen komissaari ei tähän mennessä ole hakenut vaaleista äänestäjien mandaattia.

Muutos vaatisi aikaa. Puolueiden pitäisi sopia uudesta nimityskäytännöstä hyvissä ajoin, jo ennen seuraavia eduskuntavaaleja. Vuoden 2029 eurovaaleissa malli voisi olla käytössä.

Jos puolueet oikeasti ovat tosissaan huolissaan äänestysaktiivisuudesta, mallia kannattaisi ainakin kokeilla.

Kirjoittaja on HS:n Brysselin-kirjeenvaihtaja.

Oikaisu 24.5. kello 9.15: Eurovaalit järjestetään 2029, ei 2027, kuten jutussa aiemmin virheellisesti kirjoitettiin.

QOSHE - Kommentti| Pian valitaan huippu­johtaja 30 000 euron kuukausi­palkalla, eikä valinnan pitäisi olla Petteri Orpon yksin­oikeus - Jarno Hartikainen Hs
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kommentti| Pian valitaan huippu­johtaja 30 000 euron kuukausi­palkalla, eikä valinnan pitäisi olla Petteri Orpon yksin­oikeus

53 35
24.05.2024

Kommentti|Eurovaaleista pitäisi tehdä komissaarivaalit, ja komissaariksi valita eurovaalien voittajapuolueen ykkösehdokas. Niin eurovaalien jännite lisääntyisi varmasti, kirjoittaa Brysselin-kirjeenvaihtaja Jarno Hartikainen.

Erkki Liikanen (vas.), Olli Rehn, Jyrki Katainen, Jutta Urpilainen ovat toimineet suomalaisina EU-komissaareina tähän asti. Kuva: Lehtikuva

Euroopan parlamentin vaalit pidetään runsaan kahden viikon päästä, 9. kesäkuuta, ja vaalien häviäjä on jo selvillä: kansanvalta.

Kerta toisensa jälkeen suomalaiset ovat äänestäneet eurovaalit vaaleista tylsimmiksi. Viisi vuotta sitten äänestysaktiivisuus ilahduttavasti nousi, mutta tuolloinkin vain 43 prosenttia äänioikeutetuista vaivautui uurnille.

”Miksi äänestäjiä ei kiinnosta”, päivittelevät toimittajat, poliitikot, tutkijat ja politiikkanörtit. Keskustelu käydään yhä uudelleen ja........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play