Suomen luontoa pitäisi ennallistaa, eikä se ole ilmaista. Etujärjestöt kritisoivat laskelmia. Luonnonsuojelija näkee, ettei jättiurakkaa voida hoitaa talkoilla.

Kaisa Kauranen repii maasta pienen kasvin, joka irtoaa suhteellisen kevyesti. Vihulias kurtturuusu voi kasvaa jopa 1,5 metriä korkeaksi pensaaksi ja levittäytyä aggressiivisesti ympäristöön.

Kurtturuusu on vieraslaji, jonka leviäminen Hankoniemen hiekkarannoilla halutaan estää. Kun pensas pääsee kasvamaan ja vahvistumaan, sen juurakko kasvaa jopa ranteen paksuiseksi. Poistaminen maaperästä vaatii usein kaivinkoneen käyttöä. Sen jälkeen alkaa käsityömäinen urakka, joka voi kestää vuosia.

Kurtturuusu on alun perin Aasiasta kotoisin oleva laji, jota on siirretty koristekasviksi ympäri maailmaa. Suomessa kurtturuusu alkoi levitä 1900-luvun alkupuolella.

Nykyisin laji on ongelmallinen puutarhakarkulainen useassa Euroopan maassa. Myös linnut levittävät kasvin siemeniä, ja kasvin torjuntaa pidetään työläänä.

Kauranen työskentelee luonnonhoidon koordinaattorina Suomen luonnonsuojeluliiton (SLL) Uudenmaan piirissä ja koordinoi Länsi-Uudenmaan luontohelmet -hanketta. Sen yhtenä tehtävänä on poistaa kurtturuusu Hankoniemen dyynimäisiltä rannoilta.

”Torjuntaan on viime vuosina ollut hyvät resurssit, ja tulosta on saatu myös aikaan”, Kauranen sanoo.

”Kurtturuusujen määrä hoidettavilla Hangon rannoilla on romahtanut. Kasvi kuitenkin leviää jopa juuren paloista, jotka edelleen tuottavat uutta kasvustoa.”

Kurtturuusun haitat ulottuvat laajalle, koska se vie kasvupinta-alaa Suomen luonnon omilta kasveilta. Vaikutukset ulottuvat laajasti hyönteisiin ja koko ekosysteemiin.

Hanke alkoi vuonna 2022, ja se päättyy syksyllä 2026. Kurtturuusun torjunta on ­ollut kärsivällisyyttä vaatinut rupeama, sillä siihen palkatut luonnonhoitajat ovat lapiokaivun lisäksi ”näivettäneet” kurtturuusuja repimällä niiden lehdet pois yhä uudestaan ja uudestaan, kunnes kasvi on kuollut.

”Tämä on ollut hankkeemme tehtävä Hangon rannoilla”, Kauranen sanoo ja repii jälleen yhden pienen kurtturuusun maasta.

Kurtturuusu on vain yksi lukuisista vieraslajeista, jotka halutaan kitkeä alkuperäisen luonnon ennallistamiseksi.

Teema on myös poliittisesti jälleen ajankohtainen, sillä kansallisen ennallistamissuunnitelman luonnoksen lausuntokierros päättyi 27. elokuuta.

Suunnitelmassa pitäisi määritellä, miten Suomessa aiotaan toteuttaa Euroopan unionin­ ennallistamisasetusta, joka astui voimaan vuonna 2024.

EU-tason asetus luo ensimmäistä kertaa jäsenvaltioille sitovat tavoitteet luonnon tilan parantamiseksi, eikä niistä voi juurikaan livetä.

EU-maissa täytyy ennallistaa vähintään 30 prosenttia huonokuntoisten luontotyyppien pinta-alasta vuoteen 2030 mennessä.

Vuoteen 2040 mennessä osuus nostetaan vähintään 60 prosenttiin ja seuraavalla vuosikymmenellä 90 prosenttiin.

Ennallistamistoimia pitäisi vieraslajien kitkemisen lisäksi toteuttaa laajasti metsissä, soilla, turvemailla, vesistöissä, rannikkoalueilla ja kaupunkiympäristöissä.

Ennallistamisasetuksen tavoitteet ovat eri yhteiskunnallisten tahojen ja etujärjestöjen mukaan tärkeät. Harva kyseenalaistaa luonnon ennallistamisen tarpeen.

Kiistat ennallistamisen toteutustavoista ja kustannuksista ovat edelleen hyvin selviä, mikä tulee ilmi lausunnoista.

Määräaikaan mennessä lausuntoja jättivät etenkin yhdistykset, luonnonsuojelijat, tutkimuslaitokset ja........

© Suomen Kuvalehti