Tuomas Kyrö kävi Vatikaanissa ja näki paavin.

Päätin ala-asteiässä, etten jonota. En juokse bussiin. En mene paikkoihin, joihin kaikki muut haluavat mennä.

Kävinpä huhtikuussa ensimmäistä kertaa elämässäni Roomassa. Jonotin kuin neuvostoliittolainen muori leipää Moskovassa 1981.

Suomalainen uskoo, että jonossa on jaetut säännöt ja logiikka. On kansallisuuksia, joille jono on viitteellinen käsite. Se on kasa, rivi tai elävä organismi, jossa taistellaan ja johon kuollaan. Jonon päässä meitä odotti Colosseum, jossa taisteltiin ja kuoltiin.

Nähtävyyden äärelle päästyä tärkeintä on älypuhelin, joka asetetaan todellisuuden eteen. Korjataan asentoa, mutristetaan huulet ja napataan kuva. Sata kuvaa, tuhat kuvaa. Sitten se jaetaan sosiaaliseen mediaan todisteena olemassaolosta.

Jos Colosseumilla olisi yhä käyty ihmisten ja villieläinten taisteluita, nekin olisi kuvattu. Niin teki kiinalainen ja suomalainen, joka päätti ala-asteiässä ettei jonota.

Sattumalta kaupungissa oli myös japanilaisen taiteilija Hokusain (1760–1849) näyttely. Pienistä, tarkoista ja väkevistä teoksista oli muokattu luultavimmin tekoälyllä animaatioita näyttelytilan........

© Suomen Kuvalehti