Rauhanteko Ukrainan ja Venäjän välillä on aiempaa lähempänä. Turvatakuut ja alueluovutukset ovat kipeimmät kysymykset.

Ottaen huomioon lukuisat pyynnöt ja humanitaarisista syistä, jotka esitettiin neuvotteluissa amerikkalaisen osapuolen kanssa 8. toukokuuta 2026, määrään täten, että paraati Moskovan kaupungissa (Venäjän federaatio) sallitaan 9. toukokuuta 2026.

Näin presidentti Volodymyr Zelenskyi lupasi, ettei Ukraina iske Moskovaan voitonpäivänä, jolloin Venäjä tapaa juhlia näyttävästi toisen maailmansodan päättymistä.

Paraati oli typistetty. Sotakalustoa ei esitelty, koska asevoimien pitää keskittyä taisteluihin, presidentti Vladimir Putin selitti. Hän myös sanoi, että sota ”on päättymässä”. Aiemmin laittomaksi johtajaksi luonnehtimaansa virkaveljeään hän kutsui nyt ”herra Zelenskyiksi”.

Kesäkuun alussa Putin ilmoitti Venäjän haluavan ”ehdottomasti” sopia Ukrainan kanssa rauhasta – erityisesti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin kanssa Alaskassa 2025 käytyjen keskustelujen pohjalta.

Samana päivänä Zelenskyi lähetti Putinille avoimen kirjeen, jossa ehdotettiin rauhantekoa ”sellaisilla takuilla, ettei sota syty uudelleen”. Teksti sisälsi paitsi naljailua Putinin korkeasta iästä myös ehdotuksen kahdenvälisestä tapaamisesta.

En näe mitään syytä tavata, Putin vastasi. Avoimet kysymykset pitäisi ratkaista ennen sitä. Hän lisäsi, että johtajan toimintakyky on tärkeämpi ominaisuus kuin ikä.

Zelenskyin nokittelu ja Putinin retoriset myönnytykset kertovat siitä, että tasapaino sodan osapuolten välillä on muuttunut.

Ukraina on saavuttanut etumatkan droonisodankäynnissä ja supistanut Venäjän hallussa olevaa aluetta. Iskut syvälle Venäjälle ovat synnyttäneet polttoainepulan ja horjuttaneet venäläisten itseluottamusta.

Edellytykset rauhan saamiseksi ovat ehkä paremmat kuin koskaan sodan alettua.

Ukraina haluaa rauhaa, mutta viime aikojen onnistumisten takia se on nyt hankala neuvottelukumppani, sanoo Ulkopoliittisen instituutin tutkija Tyyne Karjalainen.

Hänen mukaansa ukrainalaisilla on syvään juurtunut kokemus siitä, että neuvotteluissa heidät painostetaan sopimuksiin.

”Moni ukrainalainen ajattelee, että ainoastaan sotilaallisella ratkaisulla voidaan saada kestävä ja oikeudenmukainen rauha.”

Kun presidentti Donald Trump oli tammikuussa 2025 astunut virkaansa, hän ryhtyi edistämään sodan lopettamista. Vajaa kaksi kuukautta myöhemmin Ukraina ilmoitti tukevansa Yhdysvaltain ehdotusta tulitauosta, jota seuraisivat rauhanneuvottelut.

”Ukrainalaiset epäilivät neuvotteluja, mutta heidän täytyi osoittaa, etteivät he ole jarruna.”

Sen jälkeen Venäjän eteneminen kiihtyi. Entistä useampi ukrainalainen alkoi kannattaa tulitaukoa myös aidosti. Nykytilanteessa vastaukset rauhanteon mielekkyydestä vaihtelevat, Karjalainen sanoo.

”Toisten mielestä Ukraina ei tarvitse tulitaukoa. Toiset taas sanovat, että nyt kannattaisi neuvotella, kun asema on hyvä.”

Jos neuvottelut alkaisivat, maan johdon liikkumavara olisi Karjalaisen mukaan vähäinen. Kansa ei ole sotamenestyksen vuoksi valmis suuriin myönnytyksiin.

Hankalin pala on Venäjä, sanoo Aleksanteri-instituutin tutkimusjohtaja Markku Kangas­puro.

Maan johto on valmis tulitaukoon vasta sitten, kun rauhanehdoista on sovittu. Siihen aika ei ole kypsä.

”Ukrainan kaukoiskut eivät olet vieläkään tehneet riittävästi kipeää. Venäjällä arvioidaan, että sodan jatkaminen tuottaa heille paremman lopputuloksen kuin neuvottelujen aloittaminen nyt.”

Huhtikuussa 62 prosenttia........

© Suomen Kuvalehti