Sensaatiohakuisuus, spekulaatiot ja sotiin liittyvät uhkakuvat täyttävät median 24/7. Ukraina ja Lähi-Itä ovat kestoaiheita, mutta välillä muistetaan tehdä tutuksi myös Taiwanin tilannetta. Afrikasta ei ole kiinnostunut juuri kukaan, vaikka sielläkin tapetaan joukoittain ihmisiä joka päivä. Länsimaisen yksilön maailmankuva on minäkeskeinen ja kapea-alainen.

Sodan äänitorvet kertovat päivittäin mikrotason tarinaa. Pintatilanne onkin useimmissa tapauksissa se kiinnityspinta, josta mediaotsikot ponnistavat julkisuuteen. Löytyy hybridisotaa, drooneja, kaukovaikuttamista ja muita kuplaansa käpertyneitä ihmisiä kiinnostavia juttuja. Ja tarinankertojia riittää.

Tilannetta selittää se, että maailma on muuttunut perustavanlaisesti. Donald Trump on tuon näennäisen kaaoksen arkkitehti, johon monet ongelmat – todelliset tai kuvitellut – kulminoituvat. Totta onkin, että MAGA-saarnaajan matkassa on monesti vaikea pysyä, sen verran nopeita ovat päivittäiset juonenkäänteet. Logiikkaa hänen toimistaan on myös vaikea löytää.

Trump käyttää sotaa politiikkansa välineenä häikäilemättä. Hallinnon ylimpien kerroksien puhdistus on taannut sen, ettei soraääniä kuulu. Siitä taas seuraa, että USA ajautuu yhä syvempään epätoivon kierteeseen esimerkiksi Lähi-Idässä. Ilmatorjuntaohjusten varastot ammottavat tyhjyyttään jo ennen kuin todelliseen voimainmittelöön edes päästään Iranin kanssa.

Myös Putin on sotafriikki. Kiovassa hakeudutaan........

© Uusi Suomi