Drooneista on tullut viime viikkoina arkipäiväinen puheenaihe. Keskustelu on keskittynyt turvallisuuteen, ilmatilan loukkauksiin ja torjuntakykyyn – aivan syystä. Mutta jos katsomme kokonaisuutta hieman pidemmälle, näemme jotain paljon suurempaa.

Suomi ei ole tämän kehityksen sivustakatsoja. Me olemme jo liikkeellä.

Reilu vuosi sitten julkaisimme ensimmäisen epävirallisen Suomen droonistrategian. Sen arvo ei ole vain sen sisällössä, vaan tavassa, jolla se syntyi. Mukana oli laaja joukko suomalaisia toimijoita: viranomaisia, yrityksiä, tutkimuslaitoksia ja järjestöjä. Haluan kiittää jokaista mukana ollutta. Tämä oli esimerkki siitä, miten Suomessa rakennetaan tulevaisuutta yhdessä.

Strategian keskeinen tavoite oli kunnianhimoinen mutta realistinen: tehdä Suomesta yksi maailman johtavista droonien kehitys-, testaus- ja hyödyntämisympäristöistä.

Tämä tavoite ei ole vanhentunut – päinvastoin. Se on ajankohtaisempi kuin koskaan.

On tärkeää ymmärtää, että droonit eivät ole yksittäinen teknologia. Ne ovat osa laajaa murrosta, jossa fyysinen ja digitaalinen maailma yhdistyvät. Droonit kytkeytyvät ilmatilanhallintaan, dataan, tekoälyyn, kyberturvallisuuteen, lainsäädäntöön ja viranomaisyhteistyöhön. Ne ovat osa kokonaisuutta, joka muuttaa sekä turvallisuutta että taloutta.

Juuri tässä kokonaisuudessa Suomella on erityinen mahdollisuus.

Meillä on vahvaa osaamista ohjelmistoissa, tietoliikenteessä ja turvallisuudessa. Meillä on toimiva viranomaisyhteistyö ja korkea luottamus yhteiskuntaan. Mutta yksi tekijä nousee ylitse muiden: suomalainen tutkimus ja testausympäristöt.

Suomi tarjoaa ainutlaatuiset olosuhteet droonien kehittämiseen. Vaativat sääolosuhteet, pitkät etäisyydet, harva asutus ja monipuolinen infrastruktuuri tekevät meistä erinomaisen testialustan. Kun ratkaisu toimii Suomessa, se toimii lähes missä tahansa.

Testausalueet eivät ole vain tekninen yksityiskohta. Ne ovat strateginen kilpailuetu.

Niiden avulla voimme kehittää ja kokeilla ratkaisuja nopeasti, turvallisesti ja käytännönläheisesti. Vielä tärkeämpää on se, että voimme osoittaa toimivuuden kansainvälisesti. Tämä on ratkaisevaa, kun rakennetaan vientiä ja globaalia liiketoimintaa.

Siksi droonikeskustelua ei pidä rajata vain turvallisuuteen.

Kyse on myös kasvusta, viennistä ja Suomen asemasta kansainvälisessä teknologiakilpailussa. Droonimarkkina kasvaa nopeasti, ja samalla kasvaa tarve luotettaville, turvallisille ja eettisesti kestäville ratkaisuille. Tämä on alue, jossa suomalaisella osaamisella on aito mahdollisuus nousta kärkeen.

Nyt tarvitaan selkeä suunta.

Meidän on yhtä aikaa vahvistettava valvontaa ja torjuntakykyä – mutta myös investoitava kehittämiseen, tutkimukseen ja testaukseen. On huolehdittava siitä, että Suomi on paikka, jossa uusia ratkaisuja ei vain suunnitella, vaan myös kokeillaan ja otetaan käyttöön.

Tämä vaatii yhteistyötä, mutta se on meille tuttua.

Suomi on varautunut. Se näkyy turvallisuudessa, mutta sen pitää näkyä myös kyvyssä rakentaa uutta.

Droonit eivät ole vain uhka, johon reagoidaan. Ne ovat mahdollisuus, joka kannattaa ottaa haltuun.

Ja juuri nyt meillä on kaikki edellytykset tehdä siitä yksi Suomen seuraavista menestystarinoista.

© Uusi Suomi