Japanin tuoreen pääministerin Takaichi Sanaen taannoinen lausunto (tai oikeammin vastaus hänelle parlamentissa esitettyyn kysymykseen), jonka mukaan olisi Japanille eksistentiaalinen kysymys, jos Kiina kävisi Taiwanin kimppuun sotilaallisesti, tulkittiin Kiinassa verhotuksi uhkaukseksi sotilaallisesta väliintulosta ja aiheutti jyrkkiä reaktioita. Huippu lienee ollut kiinalaisen (asemapaikkanaan Japani!) diplomaatin postaus, että moisen pääministerin pää olisi leikattava irti.

Lausunnon innostamana tai provosoimana asiaan reagoi myös kauan seuraamani italialainen, pitkään Kiinassa asunut Kiina-tietäjä ja kommentoija Francesco Sisci. Hän ei rajoittanut kommenttejaan vain tuohon lausuntoon ja Kiinan reaktioon, vaan ekstrapoloi laajempiin ajatuskulkuihin, ja niin teen nyt minäkin. Otsikkona hänellä oli ”Naked King of Taiwan”, jonka voi halutessaan nähdä vaikkapa viittauksena Hans Christian Andersenin tunnettuun satuun, vaikka vaatteeton kuningas ei tässä tapauksessa ollutkaan Taiwanilla, ja sitäkin voi kyseenalaistaa, onko Pekingissä oleva keisari alasti.

Kiinan jyrkät reaktiot, joista yksi, tutkien lukitseminen japanilaisin hävittäjiin, oli jo miltei sotatoimi (sillä tositilanteessa se merkitsisi ohjusten välitöntä laukaisua), eivät sinänsä yllätä, siinä määrin Taiwan on osa Japanin ja Kiinan historian painolastia. Sen luovuttaminen Japanille vuonna 1895 käydyn sodan jälkeen oli Kiinan yksi suurimmista ”nöyryytysten vuosidadan” menetyksistä. Traumaa ole pienentänyt se, että kommunisteille sisällissodan hävinnyt Guomindang-puolue vetäytyi sinne vuonna 1949, ja ylläpitää, tosin tosiasiassa enää fiktiona, yhtenäistä Kiinaa tasavaltana, ei kansantasavaltana. Ironista kyllä tuolla puolueella ja kansantasavallalla on nykyään paremmat (tai ainakin vähemmän huonot) välit kuin Taiwanin toisella pääpuolueella, jonka periaatteellinen tavoite on itsenäisyys; onhan niillä nimittäin yksi yhteinen visio: yhdistynyt Kiina.

Siitä ei ole tietoa, päästikö Japanin pääministeri lauseensa suustaan vahingossa vai oliko se harkittu. Edellisen puolesta puhuu se, että se oli vastaus esitettyyn kysymykseen,........

© Uusi Suomi