Ravinteet pitää saada kiertoon – mutta kauppojen muovijätettä niissä ei saa olla

Viljelijöiden kiinnostus kierrätysravinteisiin kasvaa hyvistä syistä. Kaivannaisiin ja fossiilisiin tuontiraaka-aineisiin perustuvan lannoituksen korvaaminen lisää paitsi huoltovarmuutta myös peltojen välttämätöntä orgaanista ainesta. Hyötyjä kerätään monta vuotta, kun kierrätyslannoitteen käyttö vahvistaa maan rakennetta, mikrobitoimintaa ja pitkän aikavälin kasvukuntoa.

Maaperän hyvä kunto ei ole mikään itsestäänselvyys.

Euroopassa on herätty maan kuntoon laajemminkin: maaperädirektiivin tavoitteena on terve maaperä vuoteen 2050 mennessä. Herääminen kertoo siitä, ettei peltoa nähdä enää vain viljelyn alustana, vaan strategisena luonnonvarana, jonka kunto ratkaisee pitkän aikavälin ruokaturvan.

Viljelijöille tämä toki on lähtökohtaisesti selvä asia: maata riistämällä satoa saadaan vain siihen asti kunnes maan kunto pettää.

Maaperän hyvä kunto ei silti ole mikään itsestäänselvyys. MT uutisoi kaksi vuotta sitten, miten lain vaatimusten mukaista kierrätyslannoitetta pelloilleen levityttänyt viljelijä löysi pelloltaan runsaasti elintarvikepakkauksista peräisin olevaa muovisilppua (MT 23.9.2024).

Maatalous | Muovisilppua lannoitteeksi

Maatalous | Muovisilppua lannoitteeksi

Kyse ei ollut lain rikkomuksesta eikä edes väärinkäytöksestä, vaan aivan luvallisesta toiminnasta. Kaupat ja........

© Maaseudun Tulevaisuus