Suomi ei voita tukikilpailua – ratkaisu on priorisointi |
Omat tietoni Kirjaudu sisään Muokkaa omia tietoja Vaihda salasana Rekisteröidy
Omat tietoni Kirjaudu sisään Muokkaa omia tietoja Vaihda salasana Rekisteröidy
Omat tietoni Kirjaudu sisään Muokkaa omia tietoja Vaihda salasana Rekisteröidy
Omat tietoni Kirjaudu sisään Muokkaa omia tietoja Vaihda salasana Rekisteröidy
Suomi ei voita tukikilpailua – ratkaisu on priorisointi
| Julkaistu 10.4.2026
| Päivitetty 10.4.2026
Suomi on velkaantunut vaarallisesti jo pitkään, hallituspohjista riippumatta. Kyse ei ole yhdestä päätöksestä tai yhdestä hallituksesta, vaan pidemmästä kehityksestä, jossa menot ovat kasvaneet tuloja nopeammin. Tämä tarkoittaa yhtä asiaa. Suunta on käännettävä.
Ennen kevään 2027 vaaleja puolueilta odotetaan uskottavia ratkaisuja siihen, miten julkista taloutta tasapainotetaan. Seuraavalla vaalikaudella menopuolelta on löydettävä säästöjä vähintään 8–11 miljardia euroa. Todennäköisesti enemmän, jos haluamme jatkaa työn tekemisen verottamisen keventämistä. Tämä ei onnistu yhdellä päätöksellä. Useilta hallinnonaloilta on leikattava.
Silloin katse kääntyy väistämättä myös yritystukiin. Yritystuista puhutaan varoen, kun ollaan hallitusvastuussa, mutta rohkeasti, kun ollaan oppositiossa. Niihin käytetään vuosittain merkittäviä summia veronmaksajien rahaa.
Yksi keskeinen tukimuoto ovat tutkimus- ja kehitystuet. Niihin liittyy paljon toiveita. Ajatellaan, että ne synnyttävät kasvua, uusia innovaatioita ja työpaikkoja. Ajatellaan, että ne ovat investointi tulevaisuuteen. Ajatus ei ole väärä. Tutkimus ja tuotekehitys ovat tärkeitä. Ilman niitä ei synny uutta. Mutta kysymys kuuluu, kuinka paljon julkinen tuki oikeasti lisää tätä toimintaa ja ennen kaikkea kuinka paljon se lisää hyvinvointia koko kansantaloudessa.
TKI-tukien hyöty jää yllättävän........