Ruotsinsuomalaisten asema vahvistuu maidemme yhteistyössä

# Suomen ja Ruotsin suhteet ovat yhteisen Nato-jäsenyyden ja maailmanpoliittisen jännityksen kasvaessa lähentyneet aivan uudelle tasolle. Valtiojohdon ja eri alojen edustajat ovat pitäneet tiiviisti yhteyttä. Näinä päivinä Ruotsin sosialidemokraattien johtaja Magdalena Andersson kävi tapaamassa suomalaista kollegaansa Antti Lindtmania. Kumpikin puolue on tällä hetkellä oppositiossa mutta gallupjohdossa ja valmiina nousemaan seuraavaksi pääministeripuolueeksi. Suomella ja Ruotsilla on kummankin maan Nato-jäsenyyden jälkeen runsaasti yhteisiä etuja puolustettavinaan. Demarijohtajat puhuivatkin sotajoukkojen mahdollisesta sijoittamisesta kumpaankin maahan.

Taloudesta keskustelte ssa Suomi voi yrittää selittää velkaantumistaan sillä, että olemme pitäneet maamme puolustuksesta huolta tehokkaammin kuin Ruotsi, joka oli jopa poistanut yleisen asevelvollisuuden. Suomi ja Ruotsi alkavat jotenkin lähestyä tilannetta, jolloin ne olivat yhtä maata ennen vuotta 1809. Silloinkin Venäjän uhka oli maata yhdistävä liima ruotsin- ja suomenkielisessä kuningaskunnassa.

Suomenruotsalaiset ja ruotsinsuomalaiset

# Suomenruotsalaisilla on hienosti juhlittu Ruotsalaisuuden päivä, Svenska dagen, marraskuun kuudentena.  Olen ollut mukana useita kertoja mm. Malmin Solhem-talolla. Harva täällä Suomessa tietää, että myös Ruotsin suomalaisilla on ollut vuodesta 2011 oma vuosittainen juhlapäivä, Ruotsinsuomalaisten päivä. Se on helmikuun 24., Carl Axel Gottlundin (1796-1875) syntymäpäivä. Hän teki uraauurtavia tutkimusmatkoja Ruotsin metsäsuomalaisten parissa ja oli innokas suomalaisuusmies.

Suomen kieli on vihdoin saanut virallisen vähemmistökielen aseman Ruotsissa. Tässä tulee jo mieleen, kannattaisiko pyrkiä vähitellen vanhaan kunnon Ruotsi-Suomeen, jolloin valtakunnan itäosassa suomi oli valtakielenä. Tosin ruotsi oli Suomen ykköskieli vielä pitkään Venäjän vallan aikanakin.

Suomen kieli on vihdoin alkanut menettää Ruotsissa alkuasukaskielen maineensa. Suomi ja ruotsi ovat kielinä entistä tasa-arvoisempia. Suomi ja Ruotsi ovat jo valtioinakin toimineet EU:n jäseninä yhdessä rintamassa. Maat ovat yhdistäneet puolustuksensakin Nato-jäseninä. Ruotsi ei ole enää liittoutumaton niin kuin se oli pari sataa vuotta. Yhteistyö lisääntyy kaikilla aloilla.

Joku on muuten laskenut, että Suomi on juuri näinä päivinä ollut yhtä kauan itsenäisenä kuin se oli suuriruhtinaskuntana Venäjän keisarikunnassa vuosina 1809-1917. Sitä ennen Suomi oli vuosisatoja Itä-Ruotsi.

Ruotsinsuomalaisuus esillä Hanasaaressa 24.2.    

# Olin 24.2. Historioitsijat ilman rajoja -järjestön ja Suomalais-ruotsalaisen kulttuurikeskuksen ruotsinsuomalaisille omistetussa tilaisuudessa Hanasaaressa. Tilaisuuden alussa puhui Historioitsijat ilman rajoja -järjestön puheenjohtaja ja pitkäaikainen ulkoministeri Erkki Tuomioja. Hän kertoi tavanneensa usein Ruotsin valtiojohtoa, mutta milloinkaan ei esillä ollut ruotsinsuomalaisten ja suomen kielen asema Ruotsissa. Nyt siitä olisi vihdoin syytä keskustella vakavasti.

Runsaat 30 vuotta sitten Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto osallistui kolmiosaisen teoksen Finnarnas historia i Sverige (Suomalaisten historia Ruotsissa) julkaisemiseen. Teos kattaa ajanjakson 1100-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun. Erillinen neljäs osa, joka käsittelee viimeistä 30 vuotta, julkaistiin hiljattain.

Suomen ja Ruotsin välistä suhdetta yhteisen valtakunnan aikana sävytti merkittävä sisäinen muuttoliike. Suomi oli enemmistökieli valtakunnan itäosissa, minkä lisäksi sitä käytettiin myös suomalaisten asutuksissa nykyisen Ruotsin alueella. Suomalaisten osuus Tukholman väestöstä oli huomattava.

Haminan rauha vuonna 1809 loi Suomelle uuden valtakuntien välisen rajan. Tiiviit yhteydet Itämeren yli säilyivät tästä huolimatta kaupan, muuttoliikkeen ja kulttuurivaihdon ansiosta, Suomen ollessa autonominen suuriruhtinaskunta Venäjän keisarikunnan yhteydessä.

Itsenäinen Suomi loi uuden tilanteen

# Suomen itsenäistyminen vuonna 1917 merkitsi uutta vaihetta suhteissa Ruotsin kanssa. Ongelmallinen Ahvenanmaan asema oli riitojen aiheena 1920-luvun alussa.  Sitten erityisesti toisen maailmansodan jälkeen tapahtunut työperäinen muuttoliike johti suomalaisväestön huomattavaan kasvuun Ruotsissa, millä oli pysyviä vaikutuksia molemmissa maissa.

Suomen kieli tunnustettiin vuonna 2000 yhdeksi Ruotsin kansallisista vähemmistökielistä. Vähemmistönsuojelu, koulutustoimenpiteet ja lisääntyvä tietoisuus monikielisyyden kulttuurisesta ja yhteiskunnallisesta arvosta toivat mukanaan myös mahdollisuuksia.

Sisäinen muuttoliike ja suomen kieli valtakunnan läntisessä osassa yhteisen valtakunnan aikana oli Jarmo Lainion aiheena. Hän on emeritusprofessori Tukholman yliopistosta ja antologian Finländarnas historia i Sverige i en ny tid 1995–2025 toimittaja sekä useiden antologian lukujen yhteiskirjoittaja. Hänen mielestään suomen kielelle voitaisiin myöntää lähes samanlainen asema kuin ruotsilla on Suomessa.

Martin Hårdstedt, professori, Uumajan yliopistosta, puhui Haminan rauhan jälkeisestä ajasta, jolloin Suomi oli itsehallintoalue Venäjän keisarikunnan alaisuudessa. Suhteet Ruotsiin säilyivät melko läheisinä. Krimin sota oli jonkinlainen käännekohta. Suomen itsenäistymisen jälkeen Ahvenanmaa oli vaikeana ongelmana.

Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen toiminnanjohtaja Kaisa Kepsu puhui Suomen ja Ruotsin nykyisistä yhteyksistä.

Radiolla ja televisiolla on tärkeä rooli kieliasioissa. Suomessa ruotsin kieli on ollut tärkeänä mukana heti valtion yleisradiotoiminnan alusta alkaen 100 vuotta sitten. Yleisradio aloitti 9.9.1926. Ruotsissa suomen kieli on saanut jonkinlaisen aseman vasta paljon myöhemmin. Sisuradio on suosittu ruotsinsuomalaisten keskuudessa, mutta sen ohjelma-ajat ja taloudelliset edellytykset eivät mahdollista kovin laajaa ohjelmatoimintaa. Entä maahanmuuttajaradiotoiminta Ruotsissa? Australia tarjoaisi hyvän esikuvan 60 kielineen.

ASIASANAT: Historia, Kulttuuri, Ruotsi, Suomi

Kuva: Hanasaaren loppukeskustelijat oikealta Erkki Tuomioja, Jarmo Lainio, Kaisa Kepsu, Martin Hårdstedt ja Kati Katajisto. Kuva: Timo Uotila. IMG_8846

© Uusi Suomi