VAKEn pitkä oppimäärä diagnoosikirjauksista ja VM:n tuoreet askeleet parempaan |
Valtiovarainministeriö julkaisi 19.3.2026 selvityshenkilöraportin diagnoositietojen kirjaamisesta ja tiedonkeruusta osana hyvinvointialueiden rahoitusmallin tietopohjaa. Professorien Ulla-Mari Kinnusen ja Tomi Voutilaisen laatiman raportin ydinviesti on selkeä ja arjen työssä helposti allekirjoitettavissa: diagnoositietojen kirjaamista, ohjausta ja tiedonkeruun rakenteita täytyy kehittää tiiviissä yhteistyössä.
Nykyinen kokonaisuus on altis vaihtelulle, tulkinnanvaraisuuksille ja teknisille siirtymäongelmille. Tällä on suora vaikutus sekä päätöksenteon tietopohjaan että rahoituksen oikeudenmukaiseen kohdentumiseen.
Diagnoositiedolla on järjestelmässämme vaativa kolmoisrooli. Se on samanaikaisesti (1) potilaan hoidon ydintietoa, (2) ohjauksen ja tilannekuvan perusta sekä (3) keskeinen osa tarveperusteista rahoitusta.
Selvityshenkilöt osoittivat järjestelmän valuviat
Kinnusen ja Voutilaisen selvitys antaa hyvän kuvan tietopohjan valuvioista. Raportissa nostetaan aiheellisesti esiin, että tiedonkeruun sääntelypohja on osin puutteellinen ja hajautettu malli aiheuttaa ongelmia. Lisäksi THL:n ohjeet ovat olleet osin epäselviä, mikä on johtanut alueellisiin eroihin erityisesti pitkäaikaisdiagnoosien kirjaamisessa. Selvityshenkilöt väläyttivätkin Kanta-arkiston keskitetympää hyödyntämistä tiedonkeruussa nykyisen hajanaisen mallin sijaan.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen korosti raporttia vastaanottaessaan kahta rinnakkaista ja erittäin tervetullutta viestiä. Ensinnäkin hän totesi, että raportin asiantuntijatietoa tullaan hyödyntämään välittömästi rahoitusmallin tietopohjan korjaamiseksi yhteistyössä STM:n, THL:n ja alueiden kanssa. Hallitukselta onkin tulossa pian eduskunnalle esitys, jossa virheellisten tietojen oikaisu viimein mahdollistetaan.
Toiseksi ministeri Ikonen kertoi käynnistävänsä erillisen jatkoselvityksen rahoitusmallin pidemmän aikavälin kehittämispoluista, mikä kytkeytyy tiiviisti pian alkavaan parlamentaariseen työhön.
VAKEn konkreettiset opit tiedon toimitusketjusta
Meillä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (VAKE) on hyvin konkreettinen oppi ja kokemus diagnoosien toimitusketjun kipupisteistä. Toimitamme diagnoositietoja pääosin Apotti-järjestelmästä, ja Uudenmaan erillisratkaisun vuoksi rahoitukseen vaikuttavia diagnooseja toimittaa merkittävässä määrin myös HUS erikoissairaanhoidon osalta. Kun tähän soppaan lisätään VAKEn maksamat ja järjestämisvastuulleen kuuluvat ostopalvelut, kokonaisuus monimutkaistuu entisestään: tiedon toimitusvastuu jakautuu ja toimittajakenttä vaihtelee.
Vuonna 2020 tietoja toimitettiin vielä raskaana CDA-ekstraktina. Tuolloin kohtasimme merkittäviä laatuhaasteita, ja alkuvuosina läpimenoprosentti saattoi olla jopa niinkin heikko kuin 30 prosenttia. Korjaaminen oli hidasta ja työlästä. Vuosina 2024–2025 siirryimme THL:n Tiedontoimituspalveluun (TTP) ja JSON-toimituksiin. Yhteistyön ja THL:n ohjauksen avulla korjaaminen lopulta onnistui, ja VAKE saa nyt terveydenhuollon osalta rahoitusta oikeudenmukaisesti. On kuitenkin todettava, että sosiaalihuollon rahoitus laahaa edelleen perässä.
Katse eteenpäin: Potilas edellä, ei hallinto
Tarvitsemme rahoitukseen järjestelmän, jossa ammattilainen kirjaa tiedot aina ensisijaisesti potilaan hoidon tarpeisiin – ja jossa tuo täsmälleen sama tieto palvelee turvallisesti ja luotettavasti myös ohjausta, tutkimusta ja rahoituksen tarveperusteisuutta.
Seuraava askel on puhtaasti poliittinen ja hallinnollinen. Nyt on aika panna korjaukset toimeen niin, että ne aidosti vähentävät ammattilaisten hallinnollista taakkaa, parantavat tietojen laatua ja vahvistavat luottamusta järjestelmään. Uutta alueiden välistä epäselvyyttä tai rahoituksen optimointiin tähtäävää ”koodipeliä” emme tarvitse, vaan toimivan ja läpinäkyvän tietopohjan, joka turvaa laadukkaat palvelut.