YLE on julkaissut uuden puolueiden kannatusmittauksen. Uudesta hallituksesta neuvottelevat puolueet ovat kannatusnousussa.

****

Uuden hallituksen muodostaminen

Eduskuntavaalien suurimman puolueen puheenjohtajan, eduskunnan puhemies Petteri Orpon johdolla on käyty kuudetta viikkoa hallitusneuvotteluja. Hallitusneuvotteluihin osallistuvat kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja KD. Tällä hetkellä näyttää, että Suomessa on uusi hallitus ennen juhannusta.

Perustuslain 61 §:n 1 momentin mukaan eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.

Valtioneuvoston on perustuslain 62 §:n mukaan viivytyksettä annettava ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle. Eduskunnan keskustelusta ja sitä seuraavasta äänestyksestä (uusi hallitus vs uusi oppositio) tulee mielenkiintoinen. Muodostettava uusi hallitus on tekemässä useita korjauksia ja muutoksia edellisen hallituksen politiikkaan, joka enteilee vilkasta keskustelua.

Etukäteen tässä voisi melkein ennustaa, että hallitusohjelman puolesta äänestävät uuden hallituksen puolueet, keskusta äänestää tyhjää ja vihervasemmisto äänestää vastaan. Päättyneellä vaalikaudella oppositio tuki hallituksen esityksiä koronapandemian hoidosta ja Ukrainan sodasta liittyneistä velanotoista. Nyt toivoisi yli hallitus- ja oppositiorajojen vastaavaa yhteistyötä maamme julkistalouden kuntoon saamisessa.

Hallitukset aikajärjestyksessä

****

Kun eduskuntavaaleista on selvitty ja maahan saatu uusi hallitus, ovat seuraavat presidentinvaalit jo odottamassa runsaan seitsemän kuukauden kuluttua. Heinäkuun jälkeen alkaa elo-syyskuussa tapahtua ehdokasasettelussa. Odotan mielenkiinnolla kolmen suurimman puolueen (Kokoomus, PS ja SDP) lopullisia ehdokasnimiä. Viitteitä tulevista ehdokkaista saa seuraamalla, miten tietyt henkilöt ovat itse ja/tai median toimesta alkaneet olla viime viikkoina ja päivinä esillä (TV, printtimedia, some ym).

*****

Näkemys HS:n Niinistö -artikkelista

Valtakunnan päälehti (HS-1) oli viime sunnuntaina 04.06.2023 sivukaupalla varannut tilaa nykyisen tasavallan presidentin toiminnan arviointiiin. Myönteistä asiassa oli, että presidentti Niinistöä samalla haastateltiin samassa lehdessä (HS-2).

Mutta yksi asia puuttui HS:n arikkelissa, nimittäin eduskunnan ehdoton valta (perustuslaki 93 § 1 mom) ohi presidentin ulko- ja turvallisuuspolitiikan sopimuksissa ja velvotteissa (jos eduskunnalla ja tasavallan presidentillä on eri näkemys). Tämä on todettu mm. nykyistä perustuslakia koskevassa hallituksen esityksen perusteluissa (HE 1/1998 vp) ja perustuslakivaliokunnan mietinnössä (PeVM 10/1998 vp).

Presidentti Niinistö haki tietoisesti etukäteen eduskunnan kantaa, ennen kuin valtioneuvoston Utvassa päätettiin hakea Nato -jäsenyyttä. Ulkoasianvaliokunnan päätösehdotus, jonka mukaan Suomi hakee Pohjois-Atlantin liiton (North Atlantic Treaty Organization, NATO) jäsenyyttä → ehdotus hyväksytttin eduskunnan äänestyksessä äänin 188-8 Nato -jäsenyyden puolesta. Nato -hakemusta tuskin olisi hyväksytty, jos hakijamaan parlamentissa ei olisi ollut enemmistön tukea.

Eduskunnassa alkoi muodostua Nato -jäsenyydelle enemmistö vasta maalis-huhtikuussa 2022. Venäjän hyökkäys Ukrainaan sai aikaan historiallisen muutoksen suomalaisten suhtautumisessa Nato-jäsenyyteen (YLE gallup). HS:n artikkeli presidentti Niinistön virkakauden toiminnasta oli mielestäni luvattoman puutteellista journakastiikkaa.

****

Katso tästä eräiden Euroopan ja eräiden miden maiden puoluekannatuksia.

Katso tästä eräiden Euroopan ja eräiden muiden maiden puoluekannatuksia.

RuotsiNorjaTanskaSaksaItävaltaHollantiBritanniaItaliaKreikkaEspanjaRanskaViroSuomiSveitsiKanadaUSAJapani

Vuonna 2023 eri maissa pidettäviä vaalejaEuroopan Parlamentin vaalit 2024 (Opinion polling )

****

Kesäkuussa käydään Kreikassa ja heinäkuussa Espanjassa parlamenttivaalit. Kreikan vaalit uusitaan, vaikka vaalit käytiin vasta toukokuussa. Toukokuun vaalivoittaja pääministeri Kyriakos Mitsotakisin johtama ND -puolue (Uusi demokratia -puolue) pyrkii saamaan yksin enemmistön parlamenttiin.

Espanjassa puolestaan pääministeri Pedro Sánchezan johtamat sosialidemokraatit kärsivät toukokuun paikallisvaaleissa suuren romahduksen. Pääministeri Pedro Sánchez yrittää pikavaaleilla välttää parlamenttivaaleissa suurtappion. Alberto Núñez Feijóon johtama keskustaoikeistolainen People’s Party -puolue/Espanjan kansanpuolue (PP) on kannatusmittausten mukaan selvässä johdossa .

Suomen ja Ruotsin Nato -jäsenyys

Suomesta tuli Nato -jäsenmaa 04.04.2023. Ruotsi jätti yhtä aikaa (18.05.2022) Nato – jäsenhakemuksen Suomen kanssa. Molemmat liittymissopimukset hyväksyttiin 05.07.2022 myös yhtä aikaa kaikkien silloisten jäsenmaiden toimesta. Ruotsin Nato jäsenyys on vielä vaiheessa, sillä liittymissopimusta eivät vielä ole ratifioineet Turkki ja Unkari.

Vielä on toiveita, että Ruotsin Nato jäsenyys voisi varmistua ennen Naton Vilnan huippukokousta. Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan voitti toisella kierroksella maansa presidentinvaalit. Tämä voi viimein avata Ruotsin jäsenyyssolmun.

USA:n presidentti Joe Biden käynee Suomessa Naton Vilnan huippukokouksen yhteydessä. Pohjoismaiden kaikki pääministerit ovat ilmeisesti samaan aikaan Helsingissä. USA:n ulkoministeri Antony Blinken kävi Suomessa viime viikolla ja piti Helsingin kaupungintalolla pitkän linjapuheen.

QOSHE - Uudesta  hallituksesta neuvottelevat puolueet kannatusnousussa - Seppo-Juha Pietikäinen
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Uudesta  hallituksesta neuvottelevat puolueet kannatusnousussa

12 0
08.06.2023

YLE on julkaissut uuden puolueiden kannatusmittauksen. Uudesta hallituksesta neuvottelevat puolueet ovat kannatusnousussa.

****

Uuden hallituksen muodostaminen

Eduskuntavaalien suurimman puolueen puheenjohtajan, eduskunnan puhemies Petteri Orpon johdolla on käyty kuudetta viikkoa hallitusneuvotteluja. Hallitusneuvotteluihin osallistuvat kokoomus, perussuomalaiset, RKP ja KD. Tällä hetkellä näyttää, että Suomessa on uusi hallitus ennen juhannusta.

Perustuslain 61 §:n 1 momentin mukaan eduskunta valitsee pääministerin, jonka tasavallan presidentti nimittää tähän tehtävään. Muut ministerit presidentti nimittää pääministeriksi valitun tekemän ehdotuksen mukaisesti.

Valtioneuvoston on perustuslain 62 §:n mukaan viivytyksettä annettava ohjelmansa tiedonantona eduskunnalle. Eduskunnan keskustelusta ja sitä seuraavasta äänestyksestä (uusi hallitus vs uusi oppositio) tulee mielenkiintoinen. Muodostettava uusi hallitus on tekemässä useita korjauksia ja muutoksia edellisen hallituksen politiikkaan, joka enteilee vilkasta keskustelua.

Etukäteen tässä voisi melkein ennustaa, että hallitusohjelman puolesta äänestävät uuden hallituksen puolueet, keskusta äänestää tyhjää ja vihervasemmisto äänestää vastaan. Päättyneellä vaalikaudella oppositio tuki hallituksen esityksiä koronapandemian hoidosta ja Ukrainan sodasta liittyneistä velanotoista. Nyt toivoisi yli hallitus- ja oppositiorajojen vastaavaa yhteistyötä maamme julkistalouden kuntoon saamisessa.

Hallitukset........

© Uusi Suomi


Get it on Google Play