Sanoin kaksi vuotta sitten elokuussa Ilta-Sanomissa, että Suomen tulisi vapaaehtoisesti hakeutua EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn Keskustan talousvaikuttajalta pysäyttävä resepti Orpon ja Purran hallitukselle: Suomen hakeuduttava vapaaehtoisesti EU:n talousholhoukseen – Ilta-Sanomat .

Perusteenani toissavuonna oli, että tarvitaan ulkoinen pakko jos itse ei haluta tai osata. Nyt sellainen keino sitten on käytettävissä. Ja se on hyvästä.

Suomen julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat läntisten teollisuusmaiden korkeimmat – suuruusluokkaa 57 %. Tämän eri maiden suhteen vertailukelpoisen suhdeluvun olen nimennyt puolivallattomasti ’sosialismimittariksi’.

Suomen bruttokansantuote on noin 300 miljardia euroa. Krooninen julkisen talouden alijäämä noin 12 miljardia euroa eli 4 % bruttokansantuotteesta.

Vaikka supistaisimme edellä olevalla 4 %-yksiköllä julkisten menojen bruttokansantuote -suhdetta, olisi meillä edelleen viidenneksi korkeimmat julkiset menot suhteessa bruttokansantuotteeseen. Olisimme kaukana Ruotsin, Norjan tai Tanskan yläpuolella ’sosialismimittarilla’ tarkasteltuna.

Ns hyvinvointivaltio ei ole millään muotoa uhattuna jos julkisten menojen bruttokansantuote-suhde laskee 57 %:sta sanotaan 53 %:iin. Olisimme edelleen ’sosialismimittarilla’ maailman top 5:ssä.

Tässä tuleekin syy miksi EU:n alijäämämenettely on hyvästä. Se pakottaa poliitikot, puolueet sekä eduskunnan ja hallituksen lopultakin menojen rakenteelliseen tarkasteluun. Kysymään missä kulkevat valtiokeskeisyyden rajat. Viime aikoina keskustelu onkin kiitettävästi löytänyt uusia alueita ja näkökulmia.

Julkisen talouden tasapainotuksen menojen kautta tulisi olla edellä kuvatun valossa kohtuu helppo tehtävä. Tässä EU:n alijäämämenettely tarjoaa alustan ja puitteet. Se on hyvästä.

Paljon haastavampi tehtävä luoda edellytykset kansantalouden kasvulle.  Se tarkoittaa verojen alentamista, yrittäjämyönteisen yhteiskunnan rakentamista ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Tämä pitkässä juoksussa ratkaisee kansakunnan tulevaisuuden.

Yrittäjä ja diplomi-insinööri

Keskustan kasvuryhmän puheenjohtaja

© Uusi Suomi