Hyvinvointi-Suomi pidetään maahanmuuton avulla pystyssä

ETLA kehottaa lisäämään maahanmuuttoa, koska Suomi tarvitsee sitä. Asia on itsestään selvä ja tuotu julki moneen kertaan. Ehkä kuitenkin on hyvä, että se tuodaan taas kerran esiin, sillä valitettavasti hallituksemme yhä toimii monin tavoin tämän maamme suoranaisen perustarpeen vastaisesti. Alkaen ihan kasvojen ilmeistä. Onko käynyt niin, että oikea tieto ei ole tavoittanut hallitustamme?

Kun elää pääkaupunkiseudulla, näkee päivittäin, että maahanmuutto pitää, ja on jo pitkään pitänyt, pääkaupunkiseudun rattaat pyörimässä. Julkinen liikenne, vähittäiskauppa, hoiva ja hoito, puhtaanapito, ravintola- ja majoitustoiminta, vartiointipalvelut jne. – kaikki ne toimivat tehokkaasti ja ylläpitävät pääkaupunkiseudun asukkaiden hyvinvointia tänä päivänä paljolti maahanmuuttaneiden ansiosta. Ja tämä pääkaupunkiseutu sitten tuottaa hyvinvointia muualle Suomeen.

Selvä on, että työperäinen maahanmuutto on tuottavampaa kuin humanitaarinen, ainakin lyhyellä aikavälillä. Työperäinen maahanmuuttohan voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että suomalainen yritys täsmärekrytoi ulkomailta osaajia tarpeisiinsa täällä Suomessa. He sitten innovoivat, nostavat jalostusastetta, parantavat kilpailukykyä ja muuta vastaavaa. Parhaiten hyvinvointivaltiomme  pystyssä pysymistä edesautetaankin lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa, kuten ETLA toteaa.

Unohtaa ei pidä kuitenkaan sitäkään, että myös humanitaarinen maahanmuutto tuo, ja on jo pitkään tuonut, työntekijöitä työelämämme monenlaisiin tarpeisiin. Heidän sijoittumisensa työmarkkinoille vain tavallisesti kestää puolenkymmentä vuotta. Mutta koska kyseessä ovat pääosin nuoret ihmiset, he siitä huolimatta ehtivät työskennellä Suomessa jopa 40 vuotta. Siitä kertyy paljon veroja. Hekin toimivat pitkään nettomaksajina.

Tietysti maahanmuuttoon liittyy kielteisiäkin asioita. Ihmiset ovat raadollisia, maahanmuuttaneet eivät ole enkeleitä, niin kuin ei kukaan meistä. Esiintyy rikollisuutta ja sellaista kulttuuria ja sellaisia tapoja, jotka eivät sovi Suomeen – aina lakikirjankaan näkökulmasta katsoen. Näihin asioihin täytyy yhteiskunnassa rohkeasti puuttua, niitä ei pidä lakaista maton alle. Maahanmuuttaneilta on oikeus myös vaatia ja edellyttää – hehän ovat aikuisia ihmisiä.

Lopulta kysymys on kai siitä, haluammeko suomalaisen hyvinvointivaltion pysyvän maahanmuuton avulla pystyssä ja Suomen olevan elinvoimainen. Minä ainakin haluan.


© Uusi Suomi