Suomi ottaa lainaa maksaakseen korkomenonsa – hurjalta kuulostaa |
Voisiko tällaisen velanoton selitellä valkoiseksi yksityishenkilön kohdalla? No ei todellakaan. Entä valtion? Tällainen velkaantuminen on suorastaan pelottavaa kun miettii minkälainen rysähdys tässä on tulossa.
”Niemelä huomauttaa, että kun hetki sitten valtionvelan korkoihin kului vuodessa alle miljardi euroa, lähestyvät vuotuiset korkomenot kuutta miljardia euroa. Lainaa tarvitaan lisää pelkkiin korkomenoihin.” (Iltalehti)
Vuoden päästä on eduskuntavaalit. On mielenkiintoista nähdä, mennäänkö sammutetuin lyhdyin velanhoidon kanssa. Ääniä ei taida ihan tulla sillä, että kerrotaan suoraan totuus siitä, miten joudutaan säästämään ja leikkaamaan.
Oma ruohonjuuritason havaintoni tehottomuudesta ja rahareiästä on se byrokratia, joka syntyy EU:sta tulevien lakisääteisten asioiden noudattamisesta. Se on mieletöntä. Tavallinen kansalainen ei voi kuvitellakaan, mitä se on. Siihen päälle kaikenlaiset ympäristövastuutyöryhmät ja niihin liittyvät raportoinnit ym. Sinänsä nämä asiat ovat tärkeitä, mutta millä rahalla enää tällaista byrokratiaa on ylipäätään varaa pyörittää?
Olen itse työskennellyt noin puolet työurastani julkishallinnon hallinnollisissa tehtävissä. Näen suurimman syyn poliittisissa päättäjissä. He hyväksyvät kaiken maailman EU-säädöksiä ja muita lakeja. Sitten julkishallinnossa ollaan puun ja kuoren välissä, kun ihmetellään, miten ihmeessä nykyisellä työvoimamäärällä voidaan toimia niin, että noudatettaisiin näitä säädöksiä. Se tarkoittaa lisää erilaisten seurantadokumenttien täyttelyä, valmistelutyötä ja palavereja. Maataloustuen byrokratia kertoo konkreettisimmin mistä on kysymys. Aivan samanlaisia kaikki muutkin asiat ovat, jotka EU:sta tulevat. Paisuva byrokratia aiheuttaa lisää jäykkyyttä ja heikentää taloudellista sopeutumiskykyä eri tilanteisiin. Se paisuttaa tietenkin velkaa.
Olemme ajamassa päin seinää sääntöjen kanssa. Meillä on idealistinen kuvitelma, että kykenisimme hallitsemaan monimutkaistuvaa maailmaa säännöillä. Se johtaa lopulta valtavan suureen byrokratian koneistoon, joka nielee itsessään paljon rahaa. Otan käytännön esimerkin. Miettikääpäs tätä. Kun julkishallinto hankkii teknologiaa, esimerkiksi jonkun tekoälyratkaisun, joka vähentää resurssitarvetta, tai tietojärjestelmän, niin edessä on valtava työ byrokratian pyörittämisessä. Pitää tehdä tietosuojavaikutusten arviointi, muutosvaikutusten arviointi sekä EU:n tekoälysäädökseen liittyvät rekisteröinti- ja riskienhallintatyöt. Siihen päälle tulevat erittäin raskaat hankintaprosessit, joissa luodaan paljon dokumentteja. Eikä tässä vielä kaikki. Sitten on projektinhallinta, jossa on raskaita käytäntöjä, ja hankittavan ratkaisun määrittelytyöt. Tässä kannattaa ottaa huomioon, että kaikki näistä ovat sinänsä järkeviä asioita. Niihin vain ei yksinkertaisesti ole enää varaa!
Juuri tämä on yhteiskunnalle erittäin haitallista kahdella tavalla. Sen aiheuttama jäykkyys estää toteuttamasta asioita järkevämmin, tehokkaammin ja halvemmalla. Toiseksi se vaatii paljon hallinnollista työvoimaa, mikä aiheuttaa lisää henkilöstökustannuksia tuottamattomasta työstä. Tämä kaikki joudutaan lopulta tekemään velaksi, kuten nyt.
Järki koittaa kun hyväksymme sen, että me emme voi toteuttaa järkevää ja tarpeellista byrokratiaa yksinkertaisesti siitä syystä, että sitä järkevää ja tarpeellista byrokratiaa on aivan liikaa.