Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa on viime aikoina puhuttu hyvin suoraan sodasta sekä Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä. Suomalaisittain erikoiselta kuulostavalle puheelle on loogiset, historiaan pohjaavat syyt.
Neljä huomiota Euroopassa lisääntyneestä sota-puheesta:
1. Monissa länsimaissa – toisin kuin Suomessa – puolustuskyvystä ei ole pidetty huolta. Epävakaassa turvallisuusympäristössä sitä yritetään nyt nopeasti vahvistaa. Kriisitietoutta lisäävillä sota-puheilla halutaan tätä kehitystä vauhdittaa ja oikeuttaa tulevat toimenpiteet.
2. Venäjän hyökkäystä Nato-maahan ei voi sulkea pois. Venäläinen ajattelu eroaa länsimaisesta: meistä epäloogisilta ja hyvin riskialttiilta tuntuvat toimet ovat mahdollisia Venäjälle. Todennäköisin uhka kuitenkin erilaiset hybridihyökkäykset, joilla testataan valmiuttamme.
3. Suomi on ulkoisilta uhkilta paremmassa turvassa kuin koskaan. Meillä on vahva kriisinsietokyky, puolustuskyky ja -tahto. Olemme Naton jäsen sekä varautuneet monenlaiseen vaikuttamiseen. Ulko- ja turvallisuuspoliittisesti olemme vahvempia kuin kertaakaan historiamme aikana.
4. Meihin pyritään vaikuttamaan, sen olemme oppineet. Mutta niin kauan kuin emme käänny toistamme vastaan, pärjäämme kyllä. Pidetään toisistamme huoli ja ollaan sisäisesti vahva suomalainen joukko. Ei anneta turvattomuuden ulottua arkeen. Siten puolustamme isänmaatamme parhaiten.
Eurooppalainen sotapuhe ja Suomi
11
9
25.01.2024
Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Saksassa on viime aikoina puhuttu hyvin suoraan sodasta sekä Venäjän mahdollisesta hyökkäyksestä. Suomalaisittain erikoiselta kuulostavalle puheelle on loogiset, historiaan pohjaavat syyt.
Neljä huomiota Euroopassa lisääntyneestä sota-puheesta:
1. Monissa länsimaissa – toisin kuin Suomessa –........
© Uusi Suomi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Belen Fernandez
Mort Laitner
Rami G Khouri
Ali Fathollah-Nejad
Nikkei Editorial
