Olen saanut jälleen paljon kyselyitä monelta kannattaa ensi yönä herätä Suomen aikaa seuraamaan ääntenlaskentaa ja mihin osavaltioihin kiinnittää huomiota. Jäljempänä löytyy kellonajat äänestyspaikkojen sulkeutumisesta osavaltioittain sekä ennuste valitsijamiesten jakautumisesta ehdokkaiden välillä.

Ennuste pohjautuu vuosien 2018, 2020 ja 2022 vaalituloksiin, jo annettuihin posti- ja ennakkoääniin sekä muutoksiin osavaltioitten väestössä kuluneen neljän vuoden aikana.

Toisin kuin Suomessa usein uutisoidaan niin valitsijamiesten määrä ei pohjaudu osavaltioitten väkilukuun vaan siihen kuinka paljon osavaltiolla on edustajia liittovaltion kongressissa eli kuinka monta senaattoria ja kongressiedustajaa yhteensä.

Nämä ovat ensimmäiset presidentinvaalit vuoden 2020 väestölaskennan jälkeen, jonka tuloksen perusteella 435 kongressiedustajaa on jaettu uudelleen osavaltioitten kesken. Tämä on vaikuttanut myös valitsijamiesten jakautumiseen muutamien osavaltioitten menettäessä ja toisten saadessa kongressiedustajia. Esimerkiksi Texas, Pohjois-Carolina ja Montana ovat saaneet valitsijamiehiä ja Kalifornia, New York sekä Pennsylvania menettäneet. Verrattuna neljän vuoden takaiseen vaalitulokseen niin demokraatit ovat muutoksien seurauksena kolmen valitsijamiehen tappiolla suhteessa republikaaneihin.

Ehdokkaiden kannatus on erittäin tasainen ja näin tiukkoja presidentinvaaleja ei ole nähty Yhdysvalloissa sitten vuoden 1876 jolloin valitsijamiehet jakaantuivat 185–184 republikaanien eduksi. Nyt vaaleissa tullaan antamaan reilusti yli 100 miljoonaa ääntä mutta ratkaisevaksi muodostuu noin 100 000–200 000 ääntä kolmessa eteläisessä ja kolmessa ruostevyöhykkeen osavaltiossa.

Suluissa osavaltion valitsijamiehet ja väestölaskennan aiheuttamat muutokset

Klo 02:00, valitsijamiehiä yhteensä 60

Georgia (16, 1), Indiana (11), Kentucky (8), Etelä-Carolina (9), Virginia (13), Vermont (3).

Ensimmäisten osavaltioitten joukossa etelän keskisormeksi kutsuttu Indiana sekä Kentucky ja Etelä-Carolina menevät Donald Trumpille. Kamala Harris voittaa Vermontin.

Virginia on ollut yksi keskeisimmistä vaa’ankieliosavaltioista 2000-luvulla mutta liukunut vaaleista toiseen enemmän demokraattien suuntaan. Pääkaupunki Washingtonin kasvavat esikaupunkialueet osavaltion pohjoisosassa ovat vakuutus demokraattien vallalle. Republikaanien Glenn Youngkin johtaa kuvernöörinä osavaltiota mutta molemmat senaattorit sekä enemmistö edustajainhuoneen delegaatiosta tulevat demokraattien riveistä kuten myös enemmistö osavaltion lainsäädäntöelimen jäsenistä. Ääntenlaskennan alkuvaiheessa Trump tulee olemaan johdossa mutta mm. Fairfaxin piirikunnan äänet kääntävät osavaltion Harrisille.

Georgia siirtyi hieman yllättäen demokraattien leiriin neljä vuotta sitten ja on yksi näiden vaalien vaa’ankieliosavaltioista. Harrisin voitto riippuu täysin afroamerikkalaisten äänestysaktiivisuudesta heidän muodostaessa 33 % osavaltion äänestäjäkunnasta. Mikäli vertailua tehdään neljän vuoden takaisin vaaleihin niin yli 80 % äänistä on jo annettu ja republikaanit ovat pienessä johdossa. Näillä näkymin Georgia palaa republikaanien leiriin hyvin pienellä marginaalilla. Georgian vaalilain mukaan tarkistuslaskenta käynnistyy äänieron ollessa vähemmän kuin 0,5 % (v. 2020 0,24 %), joten valitsijamiesten voittaja ei välttämättä ratkea ensimmäisen vuorokauden aikana.

Harris: 16

Trump: 44

Klo 02:30, valitsijamiehiä yhteensä 37

Pohjois-Carolina (16, 1), Ohio (17, -1), Länsi-Virginia (4, -1).

WV suoraan Donald Trumpille ja myös demokraattien paikka senaatissa siirtyy republikaaneille. Onnea Jim Justice!

2000-luvulla Pohjois-Carolina on ollut erittäin kilpailtu osavaltio, mutta demokraatit ovat voittaneet sen vain........

© Uusi Suomi