Joskus kauan, kauan sitten teollisen aikakauden Britanniassa päätettiin suitsia ulkomaista halpatuotantoa pakottamalla saarten ulkopuolelta tuleviin tuotteisiin merkintä niiden lähdemaasta.
Ajatuksena oli pönkittää kotimaista laatutuotantoa kruunun uskollisten alamaisten keskuudessa, mutta tempaukselle kävi kuten lainsäädännön kanssa usein tuppaa käymään: ”Made in Germany” -merkinnästä tulikin laadun ja insinööritaidon leimaisin, joka vaikuttaa ostokäyttäytymiseemme vielä tänäkin päivänä.
Hyppäys nykypäivään, lisätään kirjaimet A ja I – kas, aasinsilta rakensi miltei itse itsensä! Pitäisikö samaan tapaan tekoälyn luomaan sisältöön lisätä merkintä sen alkuperästä?
Tekoälyjen luoman sisällön suitseminen luovissa piireissä on viime kuukausien aikana saanut piirteitä, jotka kovasti muistuttavat viktoriaanisen ajan tuontikaupan henkeä: AI:n tuottama sisältö on uhkaava hirvitys, jonka jokaisen itseään kunnioittavan luovan sielun tulisi julistaa pannaan sellaisella hurmoksella, että Vatikaanissakin viherrytään kateudesta.
Ympäri maailmaa kirjoitus- ja kuvataidepiireissä onkin esiintynyt mielenilmauksia tekoälyjen tuottamaa sisältöä vastaan. Taustalla on ymmärrettävästi huoli oman leivän riittävyydestä, mutta aistittavissa on myös pelkoa tietynlaisesta luovan työn rahvaantumisesta.
Osittain kyse on silkasta uutuudenpelosta, tulivathan uuden sukupolven keinoälyt varsinkin taidemaailmaan täysin puskista. Harva se viikko saa lukea lehdestä – tosin hieman humoristiseen sävyyn – kuinka tekoälyn luoma teos on voittanut milloin minkäkin taidekilpailun. Ja totta kai joukon samaan kilpailuun osallistuneiden tyrmistyneitä kommentteja taiteen kuolemasta.
AI-teknologian käyttö luovassa työssä on nyt hieman samassa pisteessä kuin aikoinaan tietokoneiden yleistyessä. Jotain, joka aiemmin vaati vuosien teknisen harjoittelun ja maalinkäryisen taiderahastojen kustantaman studiotilan, on nyt mahdollista tehdä huomattavasti nopeammin ja siistimmin, kunhan vain hanskaa oikeat työkalut. Yritysmaailmassa tätä kutsuttaisiin toiminnan tehostamiseksi, mutta jossain toisessa yhteydessä prosessia on suotavampaa nimittää huijaamiseksi.
Yritystoiminnassa usein lopputuloksella on suurempi merkitys kuin tekotavalla, ja merkittävä osa esimerkiksi it-sektorilla työskentelevistä suunnittelijoista onkin ollut vain mielissään siitä, että joka hemmetin pikseliä ei tarvitse enää piirrellä itse. Työkaluja nyt kuitenkin on ollut iät ja ajat, ja luovassa työssä on pitkälti kyse siitä, kuinka hyvin niitä osaa hyödyntää omiin tarkoituksiinsa.
Miltä Made by Human sitten näyttäisi? Kun kirjoitetaan kolumni, niin alakulmaan pikkupräntillä ”ihmisen kirjoittama” -tägi merkitsemään aidoin sormin naputeltua käsityötä; tai lehden kansikuvaan ”AI-vapaasti käsitelty” takaamaan vaikutelma ammattimaisesta graffatyöskentelystä?
Aika moni luova puristi tekee näin jo nyt osoittaakseen prosessinsa vaativan riittävän määrän hikeä ja kyyneliä, jotta sitä ylipäänsä voidaan pitää luovana työnä. Esimerkiksi valokuvaskenessä on jo pitkään ollut tapana mainita kuvan mahdollisesta jälkikäsittelystä.
Ehkä ihmisleima voisi olla jonkinlainen tae autenttisesta sisällöstä, jota voisi verrata italialaiseen, käsin tehtyyn kenkään; ei koneella tehty varmasti paljoa huonompi ole, mutta käsityön maininta viestii tietynlaista luksustuotteen artesaanihenkeä.
Toisaalta historialla on tapana toistaa itseään. Jos vaikkapa ohjelmistotestauksessa on käytetty tekoälyavusteista debuggausprosessia, tai uutisartikkelissa AI-faktatarkastajaa, onko lopputulos kuitenkin sellainen laatuharppaus, että ”Made with AI Support” olisikin teollisen ajan saksalaiseen kelloseppään verrattava merkki priimatavarasta?
Voidaanko tosiammattilaiset kuitenkin tunnistaa uudistumisen taidosta? Siis kyvystä hyödyntää uusia työkaluja paikkaamaan ihmismielen kompastuskohtia, säästäen hien ja kyyneleet niihin vaiheisiin, joissa koneesta ei ole apua.
Oikeiden ihmisten oikeilla sormilla tehty
14
1
09.06.2023
Joskus kauan, kauan sitten teollisen aikakauden Britanniassa päätettiin suitsia ulkomaista halpatuotantoa pakottamalla saarten ulkopuolelta tuleviin tuotteisiin merkintä niiden lähdemaasta.
Ajatuksena oli pönkittää kotimaista laatutuotantoa kruunun uskollisten alamaisten keskuudessa, mutta tempaukselle kävi kuten lainsäädännön kanssa usein tuppaa käymään: ”Made in Germany” -merkinnästä tulikin laadun ja insinööritaidon leimaisin, joka vaikuttaa ostokäyttäytymiseemme vielä tänäkin päivänä.
Hyppäys nykypäivään, lisätään kirjaimet A ja I – kas, aasinsilta rakensi miltei itse itsensä! Pitäisikö samaan tapaan tekoälyn luomaan sisältöön lisätä merkintä sen alkuperästä?
Tekoälyjen luoman sisällön suitseminen luovissa piireissä on viime kuukausien aikana saanut piirteitä, jotka kovasti muistuttavat viktoriaanisen ajan tuontikaupan henkeä: AI:n tuottama sisältö on uhkaava hirvitys, jonka jokaisen itseään kunnioittavan luovan sielun tulisi julistaa pannaan........
© Tivi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Andrew Mitrovica
Belen Fernandez
Marwan Bishara
Timotej Milanov
Tafi Mhaka
Grant Arthur Gochin
Ahmadi Ali
