Vuodenvaihteessa aloitti toimintansa 21 hyvinvointialuetta, joille siirtyi sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Julkisuudessa tätä alkuvaiheen muutosta on kuvattu hallinnolliseksi.
Mutta alueilla on kuitenkin samalla vedetty menestyksekkäästi läpi suurimpia it-hankkeita mitä Suomessa on nähty. Kaiken kaikkiaan muutos koski pitkälti yli 200 000 työntekijää, ja alueiden budjetit vuonna 2023 ovat yli 22 miljardia euroa.
Varsinais-Suomessa 34 kuntaa ja kuntayhtymää yhdistyivät Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhaksi. Siitä tuli 24 000 työntekijällään maakunnan suurin työnantaja.
Muutamassa kuukaudessa 1 500 sovellusta, 47 eri asiakas- ja potilastietojärjestelmää, 15 000 uutta työasemaa ja lähes tuhannen toimipisteen tietoliikenneyhteydet saatiin sellaiseen järjestykseen, että organisaatio oli valmis aloittamaan toimintansa suunnitellusti. Kukaan ei kuollut, palkat saatiin maksettua ja palvelutuotannon jatkuvuus turvattua.
Parin vuoden projekti puserrettiin reilu puoleen vuoteen, koska oli pakko. Muutoksen onnistuminen edellytti priorisointia, eikä lopputulos ole ollut kaikissa kohdin täydellinen.
Verkkolaitteita ei saatu maahan riittäviä määriä. Kaikkia migraatioita ei pystytty tekemään eikä työntekijöiden perehdytyksiä ehditty tekemään oppikirjan mukaan.
Kärsivällisyyttä ja venymistä on vaadittu vielä koko alkuvuosi hyvinvointialueen ammattilaisilta ja it-tiimeiltä. Lopputulos on kuitenkin riittävän hyvä.
Onnistuminen ei perustunut huolelliseen suunnitteluun, täydelliseen projektiseurantaan tai maailman parhaisiin it-ammattilaisiin. Riittävän hyvä lopputulos syntyi vahvasta luottamuksesta siihen, että mahdottomiakin asioita pystytään tekemään kun vain halutaan.
Luottamus ja usko loivat sellaisen yhteistyön ilmapiirin ja suoraviivaisen päätöksentekomallin, jolla asiat saatiin sujumaan. Moni asia olisi voinut mennä pieleen ja menikin, mutta korjaavien toimenpiteiden tekeminen oli ketterässä ympäristössä helppoa. Merkittävä rooli onnistumisessa oli ydinprojektiryhmän lisäksi hyvillä kumppaneilla.
Kaikki julkiset it-hankkeet eivät onnistu näin hyvin. Siirryin itse julkiselle sektorille sote-ATK:n pariin yli 25 vuoden teknologiayhtiöuran jälkeen viime vuoden alussa.
Toimintaympäristö on kuitenkin tullut jo sen verran tutuksi, että pystyn arvailemaan syitä, joiden takia jotkut hankkeet etenevät tahmeasti, kustannukset ylittyvät ja käyttöönotot epäonnistuvat.
Samat tekijät pätevät kaikkiin organisaatioihin, mutta ovat tyypillisempiä julkisella sektorilla. Teknologia itsessään on harvoin enää tänä päivänä ongelmien aiheuttaja, hankaluudet syntyvät hallintomalleista ja muutoksen johtamisen puutteista.
Suurin yksittäinen syy on vastuun jakautuminen liian laajalle. Hyvin toimivassa organisaatiossa löytyy henkilö, joka on vastuussa muutoksesta. Julkisella sektorilla muutoksia ohjaa usein työryhmä, jossa tehdään sinänsä oikeita asioita, mutta kukaan ei ole vastuussa kokonaismuutoksesta.
Toinen tekijä on päätöksenteon kellotaajuus. Liiketoiminnassa kilpailija tekee asiat nopeamman ja voittaa markkinat, julkisessa kehittämistyössä on aikaa odottaa seuraavaan kuukausikokoukseen eikä muutenkaan ole aina niin tarkkaa, siirtyykö käyttöönotto seuraavaan kvartaaliin tai ensi vuoteen.
Kolmantena haluan mainita hankerahoituksen. Julkisen sektorin kehittäminen näyttää perustuvan suurelta osin erilaisiin hankerahoitusmekanismeihin. Ne ovat toki käteviä, kun halutaan ohjata rahankäyttöä tiettyihin teemoihin, ja kyllähän EU-rahat kannattaa käyttää mieluummin täällä kuin antaa niiden valua jonnekin muualle.
Hankkeet alkavat kuitenkin usein elämään omaa elämäänsä irti operatiivisesta toiminnasta ja hankkeissa työskentelystä alkuvuosi kuluu toiminnan käynnistämisessä ja loppuvuosi uusien rahoitushakemusten kirjoittelussa. Kun siihen väliin osuu vielä lomakausi, tehokasta työaikaa ei järin paljon kalenterivuoteen enää mahdukaan. Hankeista löytyy onneksi toimiviakin esimerkkejä.
Kirjoittaja on Varhan tietohallintojohtaja.
Miksi julkiset it-hankkeet epäonnistuvat?
5
3
11.09.2023
Vuodenvaihteessa aloitti toimintansa 21 hyvinvointialuetta, joille siirtyi sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen järjestämisvastuu. Julkisuudessa tätä alkuvaiheen muutosta on kuvattu hallinnolliseksi.
Mutta alueilla on kuitenkin samalla vedetty menestyksekkäästi läpi suurimpia it-hankkeita mitä Suomessa on nähty. Kaiken kaikkiaan muutos koski pitkälti yli 200 000 työntekijää, ja alueiden budjetit vuonna 2023 ovat yli 22 miljardia euroa.
Varsinais-Suomessa 34 kuntaa ja kuntayhtymää yhdistyivät Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varhaksi. Siitä tuli 24 000 työntekijällään maakunnan suurin työnantaja.
Muutamassa kuukaudessa 1 500 sovellusta, 47 eri asiakas- ja potilastietojärjestelmää, 15 000 uutta työasemaa ja lähes tuhannen toimipisteen tietoliikenneyhteydet saatiin sellaiseen järjestykseen, että organisaatio oli valmis aloittamaan toimintansa suunnitellusti. Kukaan ei kuollut, palkat saatiin maksettua ja palvelutuotannon jatkuvuus turvattua.
Parin vuoden projekti puserrettiin reilu........
© Tivi
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Rami G Khouri
Yara Hawari
Andrew Mitrovica
