Mitä pelkäät vanhenemisessa? Itsenäisyyden rajoittuminen on varmasti yksi vastauksista. Moni luultavasti pelkää erityisesti hetkeä, jolloin vessa-asiat eivät enää suju omin avuin, vaan joku tulee auttamaan ja jonain päivänä käyttöön otetaan vaippa.
Eikä se vaippakaan nyt niin kauhea ole. Mutta mietipä omalta kohdaltasi kokemusta, että makaat vaipoissasi vuoteella, kun hoitaja tulee rutiinikierroksellaan huoneeseen ja lausehtii pirteällä äänellä ”kurkataanpa vähän sinne housuihin, josko siellä jo jotain olisi”, vaikka vaihdettavaa ei vielä olisikaan.
Eikö olisi mukavampaa, että näitä turhia tarkistuksia ei olisi, vaan vaippa vaihdettaisiin juuri oikeaan aikaan silloin kun tarvitaan? Eikö se olisi myös arvokkaampaa potilaalle, siis asiakkaalle, ja parempaa työajan käyttöä hoitajalle?
Hoitajapula on käynyt tutuksi koko kansalle. Aiheesta puhutaan turuilla ja toreilla eikä vähiten sosiaalisessa mediassa. Ihmiset ovat huolissaan siitä, saavatko he aikanaan hoitoa. Nelikymppinen jo ihmetteli, uskaltaako Suomessa vanheta. Aiheellinen kysymys.
Mutta palataan vaippa-asiaan. Oletteko kuulleet älyvaipoista? Älyvaipan sensori lähettää tiedon vaipan tilasta esimerkiksi kännykkään. Enää ei tarvitse kurkkia housuihin, vaan on olemassa tieto vaihdon tarpeesta. Sensorit voivat olla myös puhdistettavia ja uudelleen käytettäviä. Mikä laadun ja tehokkuuden harppaus hoitoa tarjoavissa laitoksissa!
On tehtäviä, joissa teknologia on oikeasti ihmisen apulainen ja työn tehostaja. Samalla vapautuu aikaa työhön, johon työntekijä on kouluttautunut. Otetaan toinen esimerkki hoitosektorilta. Hoitaja menee asiakkaan luo suorittamaan hoitotoimenpidettä. Vielä tänä päivänä on mahdollista nähdä, kuinka hoitaja kirjaa toimenpiteen alun, lopun ja muut huomiot kynällä ruutupaperiin. Tämän jälkeen hän kiiruhtaa tietojärjestelmille, kirjautuu ja syöttää tiedot koneelle.
Olisiko mitenkään hyvä ajatus käyttää puheohjausta tai qr-koodin lukemista? Säästyisi aikaa kohtaamiseen, joka on ihmisen elämän tärkeimpiä asioita.
Entäpä öiset rutiinikierrokset hoitokodeissa. Oven availut, jotka ehkä herättävät juuri unta saaneen nukkujan. Tai sängystä pudonnut vanhus, joka havaitaan rutiinikierroksella vasta sitten, kun hän on maannut lattialla jo jonkin aikaa. On olemassa teknologiaa, joka hälyttää, kun huoneessa tapahtuu muutoksia. Silloin mennään apuun, kun tarve on, juuri oikeaan aikaan.
Ei hoitajapulaa ratkaista sillä, että hankitaan lisää ihmisiä kurkkailemaan housuihin, hiipimään öisillä kierroksilla ja kirjoittamaan muistiinpanoja ruutupaperille. On tehtäviä, joissa teknologia toimii, jos se otetaan käyttöön.
Ajatellaanpa vielä lääkepoikkeamia: sitä että annetaan väärä lääke, väärä määrä tai väärään aikaan. Asiakkaalle tämä aiheuttaa ehkä pahoinvointia tai sitä, että toisen lääkkeen vaikutus kumoutuu väärän lääkkeen vuoksi. Taloudelle lääkepoikkeamien vaikutus aiheuttaa noin 40 miljoonan lisäkustannukset vuodessa. Automatisoimalla lääkkeiden annostelu ja jakelu virheet voidaan pudottaa minimiin tai poistaa kokonaan. Ratkaisut ovat olemassa.
Listaa teknologian mahdollisuuksista voisi jatkaa työvuorosuunnitteluun, siivoukseen, sisälogistiikkaan, huoltoon, turvallisuuteen, yksinäisyyden lievittämiseen. Ratkaisuja löytyy, kun löytyy tahtoa.
Hoitajamitoitus on tehnyt paljon hallaa mahdollisuuksille hyödyntää teknologiaa. Kun sopimukset käsittävät pelkästään ihmistyötunnit, teknologiaa on vaikea sovittaa kokonaisuuteen. Hoitajamitoituksella on ollut hyväntahtoinen tarkoitus, mutta siitä tulikin teknologiantorjuntalaki. Se ei auta saavuttamaan tavoitetta Suomesta maana, jossa jokainen saa tarvitsemansa hoidon ja palvelun, juuri silloin sitä tarvitsee.
Yksi tuottavuuden lisäämisen hyvistä ohjeista on aloittaa ”alhaalla roikkuvista hedelmistä”. Hoitoalan tuottavuusloikka voi alkaa juuri näin: otetaan käyttöön se, joka on jo valmiina olemassa ja ratkaisee jonkin keskeisen ongelman. Siitä on hyvä jatkaa kokonaisvaltaisiin muutoksiin.
Kurkataanpa sinne housuihin
6
1
22.09.2023
Mitä pelkäät vanhenemisessa? Itsenäisyyden rajoittuminen on varmasti yksi vastauksista. Moni luultavasti pelkää erityisesti hetkeä, jolloin vessa-asiat eivät enää suju omin avuin, vaan joku tulee auttamaan ja jonain päivänä käyttöön otetaan vaippa.
Eikä se vaippakaan nyt niin kauhea ole. Mutta mietipä omalta kohdaltasi kokemusta, että makaat vaipoissasi vuoteella, kun hoitaja tulee rutiinikierroksellaan huoneeseen ja lausehtii pirteällä äänellä ”kurkataanpa vähän sinne housuihin, josko siellä jo jotain olisi”, vaikka vaihdettavaa ei vielä olisikaan.
Eikö olisi mukavampaa, että näitä turhia tarkistuksia ei olisi, vaan vaippa vaihdettaisiin juuri oikeaan aikaan silloin kun tarvitaan? Eikö se olisi myös arvokkaampaa potilaalle, siis asiakkaalle, ja parempaa työajan käyttöä hoitajalle?
Hoitajapula on käynyt tutuksi koko kansalle. Aiheesta puhutaan turuilla ja toreilla eikä vähiten sosiaalisessa mediassa. Ihmiset ovat huolissaan siitä, saavatko he aikanaan hoitoa. Nelikymppinen........
© Tivi
visit website