Sirpa Kähkösen Marius on hurmaava romaani, Outi Hytönen kirjoittaa.

Kuvitellaan, että Eeva Kilpi ja Monika Fagerholm olisivat päättäneet kirjoittaa yhdessä romaanin. Siitä olisi hyvin voinut tulla jotain Mariuksen kaltaista. Kilpi olisi tuonut mukaan puutarhan asukkien kanssa seurustelun, uskollisen koiraystävän ja sopivasti yksinäisyyttä. Päähenkilöksi hän olisi ehdottomasti toivonut vähintään kuusi vuosikymmentä eläneen naisen.

Fagerholm olisi sijoittanut puutarhan kaupunkiin, valinnut ajaksi elokuun pimentyvät illat ja yksityiskohtia, jotka luovat tekstiin säihkettä ja taikapölyä. Koko ajan kulkisi mukana tietoisuus kaiken kauniin takana vaanivasta kuolemasta.

Kaikki tämä ja enemmänkin löytyy Sirpa Kähkösen uudesta helmestä Mariuksesta. Se on jälleen aivan uudenlaista, entistäkin lempeämpää ja rohkeampaa Kähköstä, mutta soreassa, kirkkaassa kielessään ja muistojen eloon herättämisessä myös taattua........

© Suomen Kuvalehti