Työntekijöiden hyväksikäytön kitkeminen on nousemassa ay-liikkeen vaaliteemaksi |
Hyväksikäytön kitkemisellä vaaleihin
Ay-liikkeen mielestä hallitus torjuu alipalkkausta ja työntekijöiden hyväksikäyttöä puutteellisesti.
Hallituksen esitys työperäisen hyväksikäytön torjumiseksi on ”oikeansuuntainen, mutta riittämätön”, arvostelee Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK.
Eduskunnan käsittelyssä oleva lakimuutos tuo rikoslakiin kaksi uutta rikosnimikettä, työelämään liittyvän kiskonnan ja törkeän kiskonnan. Kiskontaa työelämässä voisi olla esimerkiksi kynnysrahojen perintä tai alipalkkaaminen, jolloin työn ja siitä maksettavan palkan välillä on selvä epäsuhta.
Vaalitavoitteensa maanantaina julkaissut suurin palkansaajakeskusjärjestö vaatii, että seuraavalla hallituskaudella luotaisiin laajempi ”työperäisen hyväksikäytön torjuntaohjelma”. SAK:n mielestä esimerkiksi palkkavarkaus tulisi säätää erikseen rikokseksi.
”Se [hallituksen esitys] ei riittävästi torju alipalkkausta ja työehtojen polkemista”, arvioi SAK:n työehto-osaston johtaja Heli Puura.
”Esityksessä lähtökohtana on uhrin selkeä riippuvaisuusasema. Pelkäämme, että se kaventaa soveltamisalan tarpeettoman suppeaksi.”
Työmarkkinoihin liittyvän rikollisuuden ja hyväksikäytön suitsiminen näyttää nousevan yhdeksi ammattiyhdistysliikkeen kärkiteemaksi ensi kevään eduskuntavaalien alla.
Myös tavoitteensa viime viikolla esitellyt Teollisuusliitto kaipaili viranomaisille lisää resursseja ja valtuuksia väärinkäytösten kitkemiseen. SAK:n suurimman jäsenliiton mielestä viranomaisvalvontaa pitäisi vahvistaa myös paikallisessa sopimisessa, jonka mahdollisuuksia on nykyisellä hallituskaudella laajennettu erityisesti järjestäytymättömissä yrityksissä. Hallituksen uudistus toi työnantajajärjestöihin kuulumattomille yrityksille mahdollisuuden solmia paikallisia sopimuksia eli hyödyntää työehtosopimuksiin neuvoteltuja erilaisia joustoja.
Suomen Yrittäjien tuoreen yrittäjägallupin mukaan yli neljännes työehtosopimusta noudattavista työnantajayrityksistä on solminut vähintään yhden paikallisen sopimuksen viimeisen vuoden aikana.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto huomautti toimittajille liiton mediatilaisuudessa, että liiton työehtosopimuksiin liittyviä paikallisia sopimuksia on toimitettu järjestäytymättömistä yrityksistä viranomaisille ainoastaan 32 kappaletta.
”Ja 18 niistä oli työehtosopimuksen vastaisia”, täydensi työmarkkinajohtaja Jyrki Virtanen. Hänen mukaansa työehtosopimusten vastaiset kohdat ovat koskeneet esimerkiksi työaikoja ja neuvottelutapaa.
Aalto summasi, että isoa osaa sopimuksista ei täten koskaan toimiteta viranomaisille ja lisäksi monet niistä vaikuttavat olevan työehtosopimuksen vastaisesti tehtyjä.
”Siksi valvontaa on lisättävä ja lainsäädäntöä muutettava siten, että paikallinen sopimus voi astua voimaan vasta, kun se on toimitettu viranomaisille.”
SAK:n tavoitteita esitellyt puheenjohtaja Jarkko Eloranta arvioi maanantaina, että seuraavalla vaalikaudella olisi tärkeintä saada ”tasapainoa” työelämään. Petteri Orpon (kok) hallitus on toteuttanut merkittäviä työelämäuudistuksia, joista monet ovat vastanneet työnantajajärjestöjen toiveita.
Eloranta toisti aiemman arvionsa, ettei vuoden 2023 tilanteeseen ole enää paluuta.
”Mitään listaa joulupukille on turha kirjoitella tässä vaiheessa. Siksi pyrimme löytämään kohtalaisen realistisia tavoitteita tässä kohtaa”, hän sanoi.
Suomen Kuvalehti kertoi SAK:n tavoitteista tarkemmin jo maaliskuun alkupuolella.
Iso osa nykyisen hallituksen työelämäuudistuksista on jo toteutettu, mutta esimerkiksi määräaikaisten työsuhteiden solmimisen helpottamista koskeva esitys on edelleen eduskunnan käsittelyssä. Työministeri Matias Marttinen (kok) lupasi aiemmin maaliskuussa muuttaa esitystä, kun se oli saanut kritiikkiä myös esimerkiksi kokoomuslaisilta kansanedustajilta.
”Totta kai muutokset ovat parempi kuin ei mitään”, SAK:n Heli Puura sanoi maanantaina.
”Mutta meidän näkökulmastamme ei ole ylipäänsä tarvetta lisätä pätkätöitä tällä tavalla.”
Puura arvioi, ettei esityksen väitetystä työllisyyttä vahvistavasta vaikutuksesta ole riittävästi näyttöä. Sen sijaan se lisää epävarmuutta työelämässä.
Erityisesti esitystä on arvosteltu siitä näkökulmasta, että se voi lisätä raskaus- ja perhevapaasyrjintää. Toisaalta hallitus on esittämässä myös erillistä kokonaisuutta juuri tällaisen syrjinnän kitkemiseksi.
”Tämä paketti taas on nähdäksemme positiivinen”, Puura sanoi.
Esitys ulottaisi tasa-arvolain mukaisen hyvitysvelvollisuuden myös vuokratyön piiriin ja poistaisi työhönottotilanteisiin liittyvän yhden vuoden kanneajan.
”Nämä oikeasti parantavat tilannetta nykyiseen oikeustilaan nähden. Muut muutokset lähinnä täsmentävät nykyistä oikeustilaa”, Puura arvioi.
”Mitään pitkää loikkaa parempaan suuntaan tässä ei kuitenkaan oteta. Ja jos otetaan huomioon tämä muutos määräaikaisten työsuhteiden solmimisen ehtoihin, niin nähdäksemme kokonaisuutena mennään taaksepäin.”
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.
Kokosimme politiikan viikon kiinnostavimmat käänteet. Mitä kulisseissa puhutaan ja mitä kuplii pinnan alla? Politiikan viikko Suojaosat, bensa ja ydinvoima – kokosimme politiikan viikon kiinnostavimmat puheenaiheet 2 MIN
Suojaosat, bensa ja ydinvoima – kokosimme politiikan viikon kiinnostavimmat puheenaiheet
Tehdäänkö Yhdysvaltojen hallinnossa rahaa heiluvilla markkinoilla? Iran Uskotaanko markkinoilla Trumpin rauhanpuheita? ”Joku hallinnossa voi periaatteessa käyttää tilannetta hyväkseen” 6 MIN
Uskotaanko markkinoilla Trumpin rauhanpuheita? ”Joku hallinnossa voi periaatteessa käyttää tilannetta hyväkseen”
Vuosi sitten oltiin toiveikkaita Yhdysvaltain tuesta Ukrainalle. Nyt aseet ja huomio menevät Iraniin. Ukrainan sota Optimismi USA:n tuesta Ukrainalle karisi vuodessa – Lähi-idässä käytetään nyt aseita, jotka ”olisivat sopineet paremmin Ukrainalle” 4 MIN
Optimismi USA:n tuesta Ukrainalle karisi vuodessa – Lähi-idässä käytetään nyt aseita, jotka ”olisivat sopineet paremmin Ukrainalle”
Hallitus etenee ydinaserajoitusten purkamisessa opposition vastustuksesta huolimatta. ydinaseet Sdp ydinaserajoitusten purkamisesta: Miksi rajoitukset ovat ongelma Suomessa, kun ne eivät ole sitä Latviassa tai Liettuassa? 4 MIN
Sdp ydinaserajoitusten purkamisesta: Miksi rajoitukset ovat ongelma Suomessa, kun ne eivät ole sitä Latviassa tai Liettuassa?
if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}
if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}
if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}