Optimismi USA:n tuesta Ukrainalle karisi vuodessa – Lähi-idässä käytetään nyt aseita, jotka ”olisivat sopineet paremmin Ukrainalle” |
Vuosi sitten puolustusyhteistyöryhmä JEF:n johtajat olivat toiveikkaita Yhdysvaltain tuesta Ukrainalle. Nyt aseet ja huomio menevät Iraniin.
Ukrainan tilanne veti huippukokoukseen saapuneet JEF-maiden johtajat vakaviksi.
Britannian johtamaan puolustusyhteistyöryhmään kuuluvien maiden päämiehet tapasivat torstaina Helsingissä. Suomi ja tasavallan presidentti Alexander Stubb isännöivät kokousta, ensi vuonna on Islannin vuoro.
Stubb ja Norjan pääministeri Jonas Gahr Støre arvioivat kokouksen yhteydessä toimittajille, että neuvottelut Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ukrainan välillä ovat sakanneet.
”Ukrainalaisten ja yhdysvaltalaisten välillä on ollut tapaamisia, mutta mitään ei ole sovittu Venäjän kanssa”, Støre summasi. Hän oli puhunut Yhdysvaltain ulkoministerin Marco Rubion kanssa ennen Helsinkiin saapumista.
”Olemme tehneet selväksi amerikkalaisille, että kannustamme heitä tekemään osansa tässä diplomatiassa.”
Hänen mukaansa painetta Venäjän suuntaan on edelleen lisättävä. Stubb summasi, että Ukraina haluaa rauhaa, mutta Venäjä ei.
Vaikka Yhdysvallat ei ole JEF-maa, korostui sen rooli useissa päivän aikana kuulluissa julkisissa puheenvuoroissa. Kaikki JEF-maat ovat myös Nato-maita ja Yhdysvaltojen liittolaisia.
Kontrasti vajaan vuoden takaiseen huippukokoukseen Oslossa oli merkittävä. Tuolloin JEF-johtajat soittivat yhdessä Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille. Stubb puheli optimistisesti Yhdysvaltain maltin loppumisesta, pakoteruuvin kiristämisestä ja pian koittavasta tulitauosta.
Sama senaattori Lindsey Grahamin pakotepaketti on edelleen pöydällä, maltti ei ole loppunut eikä tulitaukoakaan ole näköpiirissä.
Ukrainan sijaan Yhdysvallat on keskittynyt viime aikoina Lähi-itään. Alankomaiden pääministeri Rob Jetten totesi kokoukseen saapuessaan, että Lähi-idässä käytetään nyt paljon sellaisia aseita ja tarvikkeita, jotka ”olisivat sopineet paremmin Ukrainalle”. Sama huoli on toistunut monien eurooppalaisten johtajien puheissa.
Huippukokouksen aikana tästä saatiin konkreettinen esimerkki. The Washington Post uutisoi, että Yhdysvallat harkitsee niin kutsutun PURL‑aloitteen kautta Ukrainalle tilattujen ilmatorjuntaohjusjärjestelmien ohjaamista sittenkin Lähi-itään. PURL-järjestelmään osallistuvat maat rahoittavat hankintoja Yhdysvalloista.
Norja on aloitteen suurimpia rahoittajia. Pääministeri Støre ei torstaina kuitenkaan välittömästi halunnut arvioida, toimiiko Yhdysvallat asiassa yhdessä sovittujen sääntöjen vastaisesti.
”On tärkeää, että jatkamme näiden pakettien rahoittamista. Ne pitävät sisällään Ukrainan tarvitsemia kyvykkyyksiä erityisesti ilmapuolustukseen”, hän sanoi.
Stubb toivoi puolestaan, että Ukrainan Lähi-itään lähettämät sotilaat ja asiantuntijat voisivat johtaa jonkinlaiseen hyvään tahtoon Yhdysvalloilta. Ukrainalla on runsaasti kokemusta droonien torjunnasta, ja se auttaa tässä nyt Iranin hyökkäyksien kohteeksi joutuneita Persianlahden maita.
Ukraina haluaisi myös JEF-ryhmän jäseneksi, mutta toistaiseksi ovea ei olla avaamassa. Ryhmälle etäyhteydellä puhunut presidentti Volodymyr Zelenskyi toisti pyynnön torstaina.
”Se ei ole uusi pyyntö Ukrainalta”, Stubb muistutti.
”On tärkeää, että Ukraina on mukana tavalla tai toisella, ja siksi olemme luoneet tämän tehostetun kumppanuuden mallin. Luulen, että etenemme sillä polulla.”
JEF-ryhmä on alueellinen, Natoa täydentävä yhteistyömuoto. Se on keskittynyt erityisesti Itämeren alueen mutta myös laajemmin Pohjois-Euroopan turvallisuuden kehittämiseen. Kokoukseen osallistui etäyhteydellä myös Kanadan pääministeri Mark Carney, sillä Kanada ja JEF tekevät yhteistyötä arktisen alueen turvaamisessa.
Myös Kanada on ainakin pohtinut JEF-jäsenyyttä, mutta toistaiseksi kysymys ei ole ajankohtainen.
”Keskustelua siitä, pitäisikö JEF-ryhmän olla suurempi, on käyty useaan otteeseen”, Islannin pääministeri Kristrún Frostadóttir muistutti.
”Siinä on kyse myös tasapainosta. Emme halua liian monia rakenteita Naton sisälle, koska Natokin toimii hyvin. Islannille Kanada on tärkeä – olemme naapureita arktisella alueella, Yhdysvaltojen kanssa ja Venäjän kanssa. Kanadan jäsenyys olisi isompi kysymys, mutta nykyinen JEF+-yhteistyö on toiminut hyvin.”
Huippukokouksen kannanotossa JEF-johtajat korostivat tarvetta vahvistaa droonien havaitsemiseen ja torjuntaan liittyviä kyvykkyyksiä.
Latvian pääministeri Evika Siliņa huomautti kokouksen yhteydessä toimittajille, että viime päivinä Ukrainan tekemät iskut Venäjälle osoittavat droonikykyjen ja ilmapuolustuksen merkityksen.
Ukraina hyökkäsi kovalla voimalla Leningradin alueelle, erityisesti Koiviston ja Laukaansuun satamiin. Ne ovat Venäjälle tärkeitä öljysatamia Suomenlahdella.
Myös Baltian maihin on pudonnut joitakin ukrainalaisia drooneja. Helsingissä maiden johtajat korostivat Ukrainan oikeutta puolustautua Venäjän hyökkäyksiä vastaan, ja heiltä löytyi myös ymmärrystä harhautuneille drooneille.
Samansuuntaisen arvion esitti pääministeri Petteri Orpo (kok) eduskunnassa keskiviikkona.
”Tämä [tilanne Leningradin aluella] näyttää kouriintuntuvasti sen, että kysessä on oikeasti meidän lähialueellamme käytävä sota. Venäjä on harjoittanut tätä koko sodan ajan, eli pommittanut siviilikohteita Ukrainassa. Ukraina on kehittänyt kykyjään ja pystyy nyt vastaamaan siihen”, hän sanoi. ”Meidän pitää jatkaa tukeamme Ukrainalle ja saada tämä sota päätökseen.”
Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.
Hallitus etenee ydinaserajoitusten purkamisessa opposition vastustuksesta huolimatta. ydinaseet Sdp ydinaserajoitusten purkamisesta: Miksi rajoitukset ovat ongelma Suomessa, kun ne eivät ole sitä Latviassa tai Liettuassa? 4 MIN
Sdp ydinaserajoitusten purkamisesta: Miksi rajoitukset ovat ongelma Suomessa, kun ne eivät ole sitä Latviassa tai Liettuassa?
Vaikka akuutti konflikti ratkeaisi nopeasti, sodan tuhot voivat vaikuttaa pitkään energian hintoihin. Lähi-itä Iranin sota käy kalliiksi myös Euroopalle – konfliktin pitkittyminen lisää haikailua venäläisen energian perään 4 MIN
Iranin sota käy kalliiksi myös Euroopalle – konfliktin pitkittyminen lisää haikailua venäläisen energian perään
Kanada harkitsee liittymistä brittijohtoiseen puolustusyhteistyöhön. JEF-maiden johtajat kokoontuvat Helsingissä torstaina. turvallisuuspolitiikka Kanada lähenee brittijohtoista JEF-ryhmää, mutta ei loikkaa vielä jäseneksi 3 MIN
Kanada lähenee brittijohtoista JEF-ryhmää, mutta ei loikkaa vielä jäseneksi
SK kokosi politiikan viikon kiinnostavimmat käänteet. Mitä kuplii pinnan alla ja mikä jäi vähemmälle huomiolle? Politiikan viikko Iranin sota uhkaa myös maataloutta – Kokosimme politiikan viikon suurimmat puheenaiheet 4 MIN
Iranin sota uhkaa myös maataloutta – Kokosimme politiikan viikon suurimmat puheenaiheet
if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}
if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}
if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}
ulko- ja turvallisuuspolitiikka