Keskinkertaisella tutkimusrahoituksella saa keskinkertaista tuottavuutta

Suomalaisessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikassa elää sitkeä käsitys tieteemme korkeasta tasosta.

Suomen talouden keskeisin ongelma on alhainen työn tuottavuus. Tuottavuus tarkoittaa työpanoksen ja tuotoksen suhdetta, mutta nykyisessä taloudessa tuotteen arvo perustuu yhä enemmän sen ainutlaatuisuuteen.

Jos yritys kykenee valmistamaan jotain, mitä muut eivät osaa tai saa valmistaa esimerkiksi patenttisuojan vuoksi, tuotteen arvo voi olla huomattavasti korkeampi kuin vähemmän innovatiivisen tuotteen.

Poikkeuksellisen innovatiiviset tuotteet syntyvät korkeatasoisesta osaamisesta ja usein tieteellisistä läpimurtokeksinnöistä. Näiden kehittäminen ja jatkojalostaminen edellyttävät hyvin koulutettuja tutkijoita ja tuotekehittäjiä sekä riittäviä taloudellisia resursseja tutkimukseen ja kehitykseen. Siksi tuottavuus on suoraan sidoksissa tutkimusresursseihin, tieteen tasoon ja siihen pohjautuvaan koulutukseen.

Suomalaisessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikassa elää sitkeä käsitys tieteemme korkeasta tasosta, vaikka OECD-maiden vertailussa Suomi sijoittuu korkeintaan keskitasolle.

Tämä ei ole yllättävää, sillä myös tutkimusresurssimme ovat kansainvälisesti keskinkertaisia, ja siten suurimmalla osalla tutkijoistamme ei ole taloudellisia resursseja tehdä muuta kuin keskinkertaista tiedettä.

Resurssien keskinkertaisuuden vuoksi­ meille ei myöskään hakeudu ulkomailta riittävästi korkeatasoisia tutkijoita, vaan he etsiytyvät niihin maihin, joissa julkinen rahoitus mahdollistaa jatkuvasti kohoavien tieteentekemisen kustannusten kattamisen joko työtehtävään sisältyvällä rahoituksella tai järkevin työpanoksin hankittavalla ulkoisella rahoituksella.

Tieteen keskinkertaisuus heijastuu myös korkeakoulutettujen osaamisen tasoon, koska kunkin yliopiston erityispiirre syntyy siellä tehtävästä tieteestä, joka taas vaikuttaa merkittävästi opetussisältöihin.

Opettajien resurssit tehdä tutkimusta lisäävät myös heidän kykyään ottaa käyttöön ja soveltaa myös muualla kehitettyä tietoa sekä tutkimukseen että opetukseen.

Näin tutkimusresurssit ja tieteen taso heijastuvat suoraan korkeakoulutuksen laatuun ja edelleen yrityksissä työskentelevien osaajien innovaatiokykyyn.

Vaikka poliitikot korostavat juhlapuheissaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopanostuksia, perustutkimuksen edellytyksiä ei ole vahvistettu. Rahoitus on kohdistunut pääosin soveltavaan tutkimukseen ja yrityslähtöisiin instrumentteihin.

Myös Suomen Akatemian rahoituksesta vain pieni osa ohjautuu tutkijoiden vapaasti haettavaan hankerahoitukseen. Tämä heijastaa puutteellista ymmärrystä siitä, että soveltavan tutkimuksen ja tuotekehityksen taso voi olla korkeintaan yhtä vahva kuin niiden taustalla oleva perustutkimus.

Koko tutkimus-, kehittämis- ja innovaatioketju on yhtä vahva kuin sen heikoin lenkki – ja tällä hetkellä se on perustutkimus.

Useat selvitykset tukevat tätä näkemystä. Esimerkiksi Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tuore raportti Kansantalouden ja yritysten kasvuharppaus: Innovoinnissa ja rahoituksessa aihetta rationaaliseen optimismiin korostaa huippututkimuksen keskeistä merkitystä kilpailukyvylle ja esittää perustutkimuksen nostamista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikan ytimeen.

Suomessa on odotettu tuottavuuden kasvua jo viidentoista vuoden ajan ja saman ajan on perustutkimuksen edellytykset jääneet taka-alalle.

Seuraavassa hallitusohjelmassa tulisi tunnustaa perustutkimuksen arvo ja vahvistaa sitä merkittävillä panostuksilla, jotta työn tuottavuus voisi nousta 2030-luvulla. 

Kirjoittaja on Turun yliopiston syöpäbiologian professori ja tiedepohjaisen start-up-yrityksen Thestra Oy:n perustaja.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Sanna Marin on seuraajaansa Antti Lindtmania riivaava haamu, pakinoi Matti Simula. polkom Aave Marin laskeutui iltapuvussaan Emma-gaalan punaiselle matolle jo ennen Marian ilmestyspäivää 2 MIN

Aave Marin laskeutui iltapuvussaan Emma-gaalan punaiselle matolle jo ennen Marian ilmestyspäivää

Kirjeenvaihtajien rooli mediassa on nyt entistä tärkeämpi, kirjoittaa Anu Koivunen. media Ulkomailta uutisoitaessa täytyy näkyä muutakin kuin kotimainen kukkaro 2 MIN

Ulkomailta uutisoitaessa täytyy näkyä muutakin kuin kotimainen kukkaro

Trump ajaa lakia, joka on pohjimmiltaan yritys vaikeuttaa äänestämistä, Marko Maunula kirjoittaa. Kolumni Marko Maunula: Trump ajaa lakia, joka yrittää ratkaista olemattoman ongelman 3 MIN

Marko Maunula: Trump ajaa lakia, joka yrittää ratkaista olemattoman ongelman

Taikinakulho on arvoton, mutta pitkäikäisempi kuin minä, kirjoittaa Hanna Weselius. Kolumni Hanna Weselius: Taikinakulho on arvoton, mutta pitkäikäisempi kuin minä 3 MIN

Hanna Weselius: Taikinakulho on arvoton, mutta pitkäikäisempi kuin minä

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti