Pieni kylä voittamattomia savolaisia

Suomalaiset juovat olutta vuosi vuodelta vähemmän, ja moni panimo on vaikeuksissa. Iisalmelainen Olvi kuitenkin investoi ja laajenee myös ulkomailla.

Kun astuu sisään iisalmelaiseen pubiin, sopiikin odottaa, että kaikki hanatuotteet ovat Olvin panemia.

Televisio tuuttaa tiistai-iltapäivänä talviolympialaisia. Puolenkymmentä äijää seuraa, kuinka Ilkka Herola kamppailee yhdistetyn hiihto-osuudella olympiamitalista. ”Hiihä nyt”, miehet huutavat.

Vähitellen valkenee, että norjalainen ja itävaltalainen hiihtävät Herolalta karkuun, mutta pronssimitali näyttää varmistuvan. Baarissa ollaan tyytyväisiä. ”Helvetin hyvä suoritus.” Onhan Herola Siilinjärveltä eli Pohjois-Savosta, kuten iisalmelaisetkin.

Pronssimitalin kunniaksi tai ihan muuten vaan seurue tilaa uudet oluet. Merkki ei vaihdu.

Suomessa toimii kolme isoa panimoyhtiötä. Menneinä vuosina pienempiä suomalaispanimoita haalineet Sinebrychoff ja Hartwall ovat nykyisin tanskalaisten juomajättien omistuksessa.

Olvi oli vuosikymmeniä niitä selvästi pienempi haastaja, jolla oli käytännössä vain kaksi tunnettua olutmerkkiä: Olvi ja Sandels. Nyt se on kolmesta panimosta selvästi suurin. Markkinaosuus oluissa on yli 50 prosenttia.

Iisalmelaispanimo on kasvanut ja vallannut markkina-asemaa aikana, jona oluen kulutus on kääntynyt laskuun.

Suomalaiset juovat vuosi vuodelta vähemmän alkoholijuomia. Myös kauppoihin tuodut hard seltzerit ja lonkerot ovat nakertaneet oluen suosiota.

Tilastoitu oluen kulutus on vähentynyt vuosikymmenessä peräti parikymmentä prosenttia. Silti olutta juodaan reippaasti yli 300 miljoonaa litraa vuodessa.

Kun määrän jakaa yli 15-vuotiaiden suomalaisen kesken, tekee se nelisen tölkkiä olutta viikossa. Moni ei juo lainkaan, jolloin keskikulutus on vain suuntaa antava luku.

Jotkut jopa saattavat juoda neljä tölkkiä vuoden jokaisena päivänä.

Itäisessä Suomessa ei ole ollut juuri ilon aiheita viime vuosina. Venäjän aloittama täysimittainen hyökkäyssota Ukrainassa sulki itärajan ja tyrehdytti venäläisten matkailijoiden virran neljä vuotta sitten.

Olvi on harvinainen valopilkku. Yhtiön hallitus päätti pari vuotta sitten investoida 45 miljoonaa euroa uuteen, Saksasta hankittuun keittämöön ja korkeaan varastoon sekä siihen liittyvään laatikkokeräilyyn.

Rakennusurakka on lähes valmis ja uusi keittämö otetaan käyttöön kevään 2026 aikana. Vanha, vuonna 1989 rakennettu laitos puretaan.

Keittämöä pidetään panimon sydämenä. Siellä mallas, vesi ja humala yhdistetään ja keitetään. Syntyy vierrettä.

Sitten juomaan lisätään hiiva ja parin kolmen viikon kuluttua lagertyyppinen olut on suodattamista ja pakkaamista vaille valmis myytäväksi.

Oluen laatua tarkkaillaan kemiallisesti ja mikrobiologisesti, mutta myös haistamalla ja maistamalla. Alkoholipitoisuuden, happojen ja katkeroiden sekä monien muiden kemiallisten kriteerien pitää täyttyä eikä oluessa saa olla bakteereja.

Panimo maistattaa jokaisen oluterän.

Maistaminen ei ole mielipidekysymys, sanoo yhtiön tuotanto- ja toimitusketjujohtaja Tomi Vuorinen.

”Koulutetut ammattimaistajat etsivät sieltä virhemakuja. Virhemakuja voidaan ostaa ulkopuolelta ja sekoittaa niitä maistamistilanteessa. Näin harjoitellaan virheellisten makujen löytämistä”, Vuorinen selittää.

Maistamiseen pitää olla myös tarkoin määritelty ympäristö: tilan pitää olla hajuton ja ilmanvaihdon toimiva. Myös sillä on merkitystä, minkä muotoisesta lasista olutta juodaan.

Toisin kuin viiniä makusteltaessa, olut on nielaistava, jotta maistaa muun maussa katkerot.

Iisalmessa koulutettuja maistajia on laboratoriotyöntekijöistä tuotantotyöntekijöihin. Opettelu perustuu työntekijöiden omaan halukkuuteen. Tällä hetkellä tehtaalla on viitisentoista maistajaa.

Panimo käyttää myös niin kutsuttuja maallikkomaistajia. Käytännössä kuluttajat arvioivat, minkä verran uudesta oluesta löytyy makeutta, katkeruutta tai esimerkiksi happoja.

Maallikkomaistajista ei kuulemma ole pulaa. Heitä löytyy työntekijöiden kavereista ja kaverin kavereista, eikä lehti-ilmoituksia ole tarvinnut laatia halukkaiden haalimiseen.

Kun keskiolut vapautui kauppoihin vuonna 1969, Iisalmesta oli loppua vesi, kerrotaan Olvin historiikissa.

Tuohon aikaan olutlitran tekoon käytettiin vettä peräti viisitoista litraa. Nykytekniikoilla vettä kuluu huomattavasti vähemmän, noin 2,5 litraa.

Panimo käyttää oluenteossa edelleen kunnallista vesijohtovettä, jota saadaan useammasta pohjavesilähteestä. Oluen valmistukseen kuluva veden kokonaismäärä on noin 425 miljoonaa litraa vuodessa. Määrä riittäisi yli 7 500 ihmisen vuosittaiseen peseytymiseen, pyykkien pesuun ja wc:n käyttöön.

Maailmalla isot juomavalmistajat kuten Coca-Cola ja Pepsi ovat havitelleet makean veden varantoja juomiensa valmistukseen. Se on herättänyt huolta ja vastustusta monissa maissa.

Suomessa vesi on vahvasti kansallisessa omistuksessa ja vastikään voimaan tullut uusi vesilaki esti vesilaitosten yksityistämisen. Iisalmessa panimolle riittää yhteistyö kunnallisen vesilaitoksen kanssa, Vuorinen sanoo.

”Emme missään tapauksessa halua sellaista lopputulosta, että iisalmelaisilta loppuisi vesi. Olvi on investoinut kunnalliseen vedenottoon ja jätevesien käsittelyyn”, sanoo Vuorinen.

Panimolla on oma roolinsa myös huoltovarmuuden kannalta. Jos tulisi poikkeustila, pystyisi se pakkaamaan nopeasti vettä sitä tarvitseville, esimerkiksi sairaaloille.

Viereistä Poroveden järveä ovat historian saatossa rasittaneet etenkin maatalouden päästöt. Se näkyy vesistön rehevöitymisenä. Panimon kuormitus on Vuorisen mukaan todella pieni. Tehtaan jätevesi sisältää lähinnä sokereita, makuaineita ja pesukemikaaleja.

Petteri Orpon (kok) hallitus on muuttamassa alkoholilakia.

Esityksen mukaan alkoholin etämyynti sallittaisiin ja kotimaassa kauppavahvuisia juomia voitaisiin toimittaa jatkossa kotiovelle esimerkiksi ruoan tai ravintola-annosten kotiinkuljetuksen yhtey­dessä.

Kyse olisi jo kolmannesta alkoholilain höllennyksestä kymmenen vuoden sisällä.

Vuonna 2018 A-olut sekä lonkero ja muut korkeintaan 5,5-prosenttiset juomasekoitukset vapautettiin ruokakauppamyyntiin. Vuonna 2024 kauppoihin päästettiin myös korkeintaan 8-prosenttiset käymisteitse valmistetut juomat.

Aiempien muutosten pelättiin nostavan alkoholin kulutusta. Vahvojen oluiden kulutus on kasvanut, mutta niin on myös alkoholittoman oluen. Alkon myynti on laskenut niin oluissa kuin viineissä.

Panimoteollisuudelle lakimuutos kelpaa, vaikkakin se arvioi, ettei esimerkiksi oluen kysyntä juurikaan kasva. Alan lobbarit puhuvat myönteisesti uudesta myyntikanavasta ja alkoholipolitiikan askeleesta sallivampaan suuntaan.

Valtaosa Suomessa juodusta oluesta on edelleen sitä samaa keskiolutta kuin ennen lakimuutoksia.

Suomessa on tunnetusti korkea alkoholin verotus. Se näkyy myös oluen hinnassa. Käytännössä suomalaspanimoiden olut maksaa puolet enemmän kotimaassa kuin meren takana Virossa.

Tästä syystä oluen matkustajatuonti on edelleen erittäin vilkasta.

Myös vuosia kestänyt Suomen kurja taloustilanne ja ostovoiman heikentyminen ovat panneet etenkin suomalaiset pienpanimot ahtaalle.

Pienpanimoiden osuus Suomen olutmarkkinoista on 8 prosentin luokkaa. Konkursseja kirjataan vuosittain pari kolme. Nyt niitä on noin 115, kun vuosikymmenen alussa lähemmäs 130. Kartalta on kadonnut esimerkiksi Nato-oluellaan maailmanlaajuista huomiota hankkinut savonlinnalainen Olaf Brewing.

Kuluttajat valitsevat taantumassa edullista juomaa kalliimman sijaan.

Kauppojen myydyimpiä olutmerkkejä ei enää tilastoida. Jos tilastoitaisiin, listan kärjessä olisivat K- ja S-ryhmien omat halpamerkit, Olvin valmistama Pirkka ja Sinebrychoffin panema Coop. Niitä on suurissa marketeissa myynnissä lavoittain, kun moni muu olut löytyy hyllystä.

Käytännössä kauppojen omien olutmerkkien alkoholipitoisuutta on hieman laskettu ja hintaa saatu poljettua alaspäin, euron tuntumaan tölkiltä.

Oluen myynti kun on niin kutsuttua volyymibisnestä.

Olvi on tehnyt kiihtyvällä tahdilla yritysostoja Euroopassa. Vuoden aikana yhtiö on ostanut Virosta maan johtavan kivennäisvesivalmistajan ja Latviasta sekä Bosniasta ja Hertsegovinasta panimot, jotka valmistavat muun muassa laadukkaita ravintolatason oluita.

Lisäksi iisalmelaiset ovat hankkineet juomien maahantuonti- ja jakeluyrityksen Ruotsista ja Norjasta. Yritysostojen kauppasummia yhtiö ei kerro julkisuuteen.

Olvin toimitusjohtajan Patrik Lundellin mukaan länsinaapurissa tehdyt yritysostot ovat jo johtaneet siihen, että Iisalmesta aletaan rahdata Ruotsin Systembolagetiin ”Suomen suosituinta olutta” eli Sandelsia.

Sandelsin suosio on käynyt ilmi erinäisissä mediakyselyissä, joita on toteutettu useana vuonna.

”Tällainen positiivinen asia”, Lundell kuvailee.

Yritysostojen seurauksena Olvin alkoholittomien juomien osuus myös nousee lähes samalle tasolle alkoholillisten juomien kanssa.

Ruotsin, Norjan ja Balkanin alueiden yrityskaupat puolestaan kaksinkertaistavat yhtiön olutmarkkinan koon yli 50 miljoonaan kuluttajaan, Lundell sanoo.

”Varsinkin Balkanin alueella turismi ja matkailu kehittyvät koko ajan, ja lisäksi monet Länsi-Balkanin maat hakevat EU-jäsenyyttä. Tämä on hyvin mielenkiintoinen markkina-alue kaikkinensa. Katsomme yritysostoissa kaksikymmentä vuotta eteenpäin.”

Savolaisten maailmanvalloituksessa on yksi häpeäpilkku. Valko-Venäjä.

Olvin yli 81 miljoonan euron tuloksesta peräti 40 prosenttia tulee Valko-Venäjältä, ja oluen valmistus on erittäin kannattavaa.

Panimo päätti Ukrainan sodan alettua, että se myy oluttehtaansa ja lähtee pois, koska maan poliittinen johto tukee Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Yhtiö aikoo poistua Valko-Venäjältä heti, kun se on juridisesti mahdollista, Lundell vakuuttaa.

”Helmikuussa 2022 ilmoitettu päätös vetäytyä Valko-Venäjältä on edelleen voimassa ja tämän toteuttaminen vaatii myyntilupaa, jota meillä ei ole.”

Jos Olvi lähtisi pois maasta ilman valkovenäläisten viranomaisten lupaa, ottaisi Valko-Venäjän valtio todennäköisesti Olvin tehtaan haltuunsa ja asiaa käsiteltäisiin vuosikausia kansainvälisessä markkinaoikeudessa.

Mahdotonta poistuminen ei ole. Esimerkiksi sähköyhtiö Fortum lähti pois Venäjältä, kun poliittinen paine kasvoi. Venäjä otti Fortumin venäläisen tytäryhtiön hallintaansa ja riitaa käsitellään edelleen välimiesmenettelyssä. Tappiot ovat miljardeja euroja.

Myös Fazer, Valio ja Paulig ovat lähteneet Venäjältä. Nämäkin yhtiöt tekivät vetäytymispäätöksillään miljoonien eurojen tappiot.­ Eettiset syyt ja Venäjän-liiketoimien jatkamiseen liittyvä mainehaitta painoivat kuitenkin vaakakupissa enemmän.

Suuret panimot ovat systemaattisesti lisänneet eri juomien ja olutlaatujen valmistusta ja esimerkiksi Iisalmeen juomatehdas on erittäin tehokas.

Yhdeltä linjastolta valmistuu peräti 75 000 tölkkiä olutta tunnissa. Se tekee sesongista riippuen jopa 1,8 miljoonaa tölkkiä päivässä.

Kun automatisoinnin ja tuotannon kasvattamista vertaa Olvin osakkeen kurssikehitykseen, kulkevat ne ylöspäin rinta rinnan.

Finanssi- ja eurokriisit sekä Ukrainan sota näkyvät kuoppina kurssikehityksessä. Panimon osakkeen arvo on silti seitsenkertaistunut parissakymmenessä vuodessa.

Yhtiöllä on omistajina joukko suomalaisia yksityishenkilöitä ja eläkeyhtiöitä, mutta suurin omistaja on edelleen Olvi-säätiö. Sen perustivat vuonna 1955 yhtiön pitkäaikainen omistaja, teollisuusneuvos E. W. Åberg ja hänen puolisonsa Hedwig Åberg.

Säätiötä pidetään paikallisena hyväntekijänä. Se jakaa vuosittain noin kolme miljoonaa euroa apurahoja ja avustuksia, joita suunnataan etenkin Itä-Suomeen.

Suomen heikko työtilanne näkyy myös oluttehtaalla, johon haki tänä vuonna kesätöihin peräti yli tuhat ihmistä. Työpaikka voidaan tuotantojohtajan mukaan luvata joka kymmenelle hakijalle.

Olvi onkin alueen talousmoottori usealla mittarilla. Se myös sponsoroi useita SM-tason jääkiekkojoukkueita, kuten myös sen kilpailijat Hartwall ja Sinebrychoff.

Sponsorirahaa riittää myös paikallisille urheiluseuroille, kuten Mestiksessä pelaavalle Iisalmen Peli-Karhuille ja SM-tason hiihtäjille.

Takavuosina olutvalikoima oli Suomessa suppeampi ja makumaailmaltaan hyvin samankaltainen. Siksi olutmerkit pyrkivät erottautumaan tv-mainoksilla.

Olvia mainosti kettuterrieri Jeppe. Hartwallin Lapin Kulta tunnelmoi tunturipurojen raikkaudella. Koffin mainoksissa soi rock.

Suomessa alkoholin mainontaa on kiristetty systemaattisesti 2000-luvulla. Lainsäätäjät ovat muutoksilla pyrkineet suojelemaan lapsia ja nuoria. Television myöhäisillan olutmainokset ovat nykyään suhteellisen harvinaisia.

Sosiaalinen media on vienyt ihmisten huomiota ja moni somevaikuttaja tekee yhteistyötä myös alkoholibrändien kanssa. Silti näidenkin vaikuttajien pitäisi noudattaa lakia. Ei saa suunnata mainontaa alaikäisille tai liittää alkoholinkäyttöä minkäänlaiseen sosiaaliseen menestykseen.

Uuden alkoholilain luonnoksessa oli mukana vaikuttajamarkkinoinnin kielto, mutta hallituksen lakiesityksestä se jäi pois. Sosiaalista mediaa on vaikea hallita ja valvoa. Juomia kun ”mainostavat” myös ihan tavalliset ihmiset.

Olvikin on saanut useita kysymyksiä siitä, mikä on sallittua ja mikä ei. Voiko olutmerkin logon maalata esimerkiksi mopon tankkiin?

Saa maalata, kunhan teosta ei hyödynnetä liiketoiminnan markkinoinnissa.

Oma lukunsa ovat olutbrändeistä kudotut tuhannet villavaatteet. Niiden kuvia jaetaan somekanavissa ja televisioiduissa jääkiekkopeleissä on viime vuosina näkynyt erinäköisiä olutmyssyjä ja -huiveja sekä lapasia. Markkinointia sekin ja vieläpä ilmaista.

Iisalmen oluilla on vahva asema paikallisissa pubeissa, mutta myös alueen kaupoissa ja kioskeissa. Panimoyrityksen logot ja mainokset näkyvät vahvasti kahdenkymmenentuhannen asukkaan kaupungissa.

Panimo tuo leivän suoraan yli 400 ihmisen pöytään ja välillisesti todennäköisesti tuhansien. Panimo on Pohjois-Savon yksi merkittävimmistä yrityksistä. Onhan se toiminut seutukunnassa lähes 150 vuotta.

Iisalmi vaikuttaakin olevan yhtäläisyysmerkki Olville. Tai toisinpäin.

Iisalmelaisten kauppojen hyllyillä Olvin tuotteet ovat reippaasti yliedustettuina. Muiden panimoiden suosikkioluet jäävät auttamatta taka-alalle. Lahtelaisten tai nokialaisten on vaikea kilpailla kaupungissa, jossa vesi muutetaan Suomen suosikkiolueksi.

Sandelsille on rakennettu esimerkiksi suuren marketin juomaosastolle valomainoksella korostettu erillinen juomahylly.

Olutmerkkiä mainostetaan punaisella korostuksella. Hinnaksi luvataan ”pysyvästi edullinen”, vaikkei ehkä tarvitsisi.

Iisalmi kun on kaupunki, jossa Olvin olutta ostetaan joka ta­pauksessa. 

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Trumpia radikaalimpi talk show -isäntä Tucker Carlson voi nousta republikaanien presidenttiehdokkaaksi. Yhdysvallat Trumpia vaarallisempi talk show -isäntä voi nousta republikaanien presidenttiehdokkaaksi 11 MIN

Trumpia vaarallisempi talk show -isäntä voi nousta republikaanien presidenttiehdokkaaksi

Emme oikeasti usko kuolevamme. Siksi jatkamme tuhon tiellä, kirjoittaa esseisti Herman Raivio. essee Emme oikeasti usko kuolevamme – ja siksi jatkamme tuhon tiellä 7 MIN

Emme oikeasti usko kuolevamme – ja siksi jatkamme tuhon tiellä

Konservatiiviset ajatuspajat haluavat romuttaa liberaalin Euroopan. Suunnitelmalle on tilausta. Euroopan unioni Konservatiiviset ajatuspajat haluavat romuttaa liberaalin järjestyksen – näin ne muuttaisivat Eurooppaa 8 MIN

Konservatiiviset ajatuspajat haluavat romuttaa liberaalin järjestyksen – näin ne muuttaisivat Eurooppaa

Jarkko Volanen ehti miettiä, oliko kirjoittanut täysin mitättömän kirjan. Sitten tuli Finlandia-ehdokkuus. kirjallisuus Jarkko Volasen kirjaa ei huomattu – sitten tuli Finlandia-ehdokkuus 8 MIN

Jarkko Volasen kirjaa ei huomattu – sitten tuli Finlandia-ehdokkuus

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti