Olkaa hiljaa, sanoo Franz

Agnieszka Hollandin ohjaama Franz Kafkan muotokuva keskittyy introvertin kirjailijan persoonaan.

Elokuvaohjaaja Agnieszka Holland (s. 1948) luki Franz Kafkaa ensimmäistä kertaa 14-vuotiaana.

”Ensin Oikeusjutun. Sitten novelleja. Myöhemmin myös hänen kirjoittamiaan kirjeitä”, puolalainen elokuvaohjaaja sanoo videopuhelussa.

Tšekkikirjailijan (1883−1927) sisäistä ahdistusta ja yhteiskuntakritiikkiä yhdistelleet tekstit esittelivät uudenlaisen tavan katsoa maailmaa.

Hollandin mukaan Kafka kuvasi ihmisyyttä ilman totunnaisia keinoja. ”Kafkan tekstit olivat yhtä aikaa absurdeja ja kylmän realistisia.”

Holland hakeutui opiskelemaan elokuvaa Prahaan. ”Koska se oli Franzin kotikaupunki.”

Puolalaisen elokuvan ikonin Andrzej Wajdan assistenttina ja käsikirjoittajana aloittanut Holland hankki mainetta pisteliäiden yhteiskunnallisten draamojen ohjaajana. Myöhemmin tie vei myös Yhdysvaltoihin ja yhdeksi kaikkien aikojen menestyneimmistä puolalaisista elokuvantekijöistä.

Suomalaisissa elokuvateattereissa Hollandin elokuvista on nähty esimerkiksi Mr. Jones ja Green Border. Ansioluettelosta löytyy myös jaksoja maineikkaissa tv-sarjoissa kuten Langalla ja House of Cards.

Vuonna 1981 Holland sai ensimmäisen mahdollisuuden katsoa Kafkaa kameran linssin läpi, kun hän ohjasi Oikeusjutusta version Puolan televisiolle. 77-vuotiaana konkarina hän sai mahdollisuuden ottaa haltuun koko kirjailijan.

Hollandin ohjaama ja Marek Epsteinin kanssa kirjoittama Franz ei ole perinteinen elämäkertaelokuva.

”Halusimme antaa tilaa intuitiolle ja rakentaa palapelin. Osa paloista on Franzin elämästä. Osa käsittelee sitä, miten hänet nykyään muistetaan.”

Franz Kafka oli juutalaisen kauppiasperheen poika, joka varttui vielä Itävalta-Unkariin kuuluneessa Prahassa.

Franz luki itsensä lakimieheksi ja päätyi vakuutusvirkailijaksi. Öisin hän toteutti todellista intohimoaan: kirjoittamista.

Sisäisen maailman kuvauksesta ammentaneen modernismin uranuurtaja kärsi monenlaisista vaivoista. Masennus, unettomuus ja voimakkaiden äänien kammo kiusasivat Kafkaa, ja keuhkotaudit veivät hänet ennenaikaiseen hautaan.

Idan Weissin esittämä Kafka on aistiyliherkkä mies, jolle seksi on vastenmielinen velvollisuus ja porvarillisen elämän normit tukahduttavaa pakkopullaa.

”Hiljaisuutta!” Hollandin Kafka vaatii ja vajoaa kynttilänvalossa suorittamiinsa kirjoitusmaratoneihin.

Hän ei kavahda, kun Rangaistussiirtola-novellin (1914) piinallinen kuvaus rikosnimikkeitä tekijöidensä selkään tatuoivasta kidutusvälineestä karkottaa perinteisemmän proosan ystävät lukutilaisuudesta.

Kafka vaelsi eläessään kirjallisessa marginaalissa.

Maailmanmaineeseen kirjailija nousi vasta kuolemansa jälkeen, kun ystävä Max Brod julkaisi hänen tekstejään postuumisti, vastoin kirjailijan jättämää ohjetta.

Holland ei aseta Kafkaa kirjallisuushistorian kontekstiin eikä rekonstruoi klassikkoromaanien syntyä.

Jälkimaineen ohjaaja kuittaa kuvaamalla nyky-Prahan tapaa banalisoida Kafka sloganeilla ja karikatyyripiirroksella myydyksi matkamuistoksi.

”Halusin kaivaa Kafkan kitchin alta ja tutustua häneen ihmisenä”, Holland sanoo.

Franz keskittyy kirjailijan introverttiin persoonaan ja tapaan havainnoida ympäristöään. Kokenut ohjaaja esittelee visuaalista taituruuttaan sekoittaessaan sisäistä ja ulkoista maailmaa.

Sirpaleinen elämäkertaelokuva tuo mieleen Bob Dylan -dekonstruktion I’m Not There ja Kafkan kirjallisuutta kuvittaessaan huuruisen William Burroughs -muotokuvan Alaston lounas.

Holland sanoo, että ainoa inspiraatioksi kelvannut elämäkerta oli Peter Watkinsin unohdettu tv-elokuva Edvard Munch (1975).

Tarkoitus oli tehdä elokuva niillekin, jotka eivät ole Kafkaan koskenutkaan.

”Franziin keskittymällä halusin tehdä hänestä kiinnostavan kaikille, jotka kokevat itsensä erilaiseksi ja kokevat, että maailma on muuttumassa yhä autoritäärisemmäksi ja epähumaanimmaksi.” 

Franz elokuvateattereissa 2.4.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Kertomukset toimivat pelastusrenkaana Elizabeth Stroutin teoksessa, Suvi Ahola kirjoittaa arviossaan. romaani Arvio: Hiljaista viisautta, muodon nerokkuutta – Elizabeth Stroutin teos ei ole nuoren ihmisen romaani 3 MIN

Arvio: Hiljaista viisautta, muodon nerokkuutta – Elizabeth Stroutin teos ei ole nuoren ihmisen romaani

Palstalla julkaisemme lukijoidemme löytämiä osumia ja huteja mediasta. Jyvät ja akanat Tasapaino pitää paremmin pystyssä. Ja muita Jyviä ja akanoita. 2 MIN

Tasapaino pitää paremmin pystyssä. Ja muita Jyviä ja akanoita.

Rockmystikko A. W. Yrjänän elämäkerta on lajissaan raikas tuulahdus, Vesa Rantama kirjoittaa. elämäkerta Arvio: Ilman A. W. Yrjänää suomalainen kulttuurielämä olisi ahdasmielisempää ja tylsempää 2 MIN

Arvio: Ilman A. W. Yrjänää suomalainen kulttuurielämä olisi ahdasmielisempää ja tylsempää

Le Bal – debytanttitanssiaiset ja tv-viikon kiinnostavimmat poiminnat ajalle 27.3.–3.4. televisio Le Bal – debytanttitanssiaiset ja tv-viikon muut poiminnat 3 MIN

Le Bal – debytanttitanssiaiset ja tv-viikon muut poiminnat

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti