”Kuinka voit tehdä juttua tuollaisesta aiheesta”, kollegani parahti hylkeenmetsästyksestä |
Kun Brigitte Bardot syleili kuuttia
Hyljettä saa metsästää, mutta sen lihan myynti on kielletty. Yksi syy on, että hylje on niin söpö.
”Kuinka voit tehdä juttua tuollaisesta aiheesta”, parahti kollegani, kun kerroin, että menen Saaristomerelle seuraamaan hylkeenpyyntiä.
Hylkeiden metsästäminen herättää tunteita.
Vuonna 1977 ranskalainen näyttelijä ja eläinsuojelija Brigitte Bardot matkusti Kanadan Newfoundlandiin ja syleili jäällä pientä pörröistä kuuttia. Ympäri maailmaa levinneet kuvat olivat protesti sitä vastaan, että grönlanninhylkeen poikasia nuijittiin kuoliaaksi niistä saatavien valkoisten turkisten vuoksi.
Noihin aikoihin pohjoisella Atlantilla tapettiin vuosittain satojatuhansia hylkeitä, eikä eläinten kärsimyksestä aina niin piitattu.
Bardot’n tempaus merkitsi käännekohtaa eläinsuojelijoiden pitkään jatkuneessa taistelussa metsästyksen epäkohtia vastaan. Hylkeennahkojen markkinahinta romahti, ja myöhemmin kuutinnahkojen tuonti EU:n alueelle kiellettiin kokonaan.
Hylje on yksi eläinsuojelun tärkeimmistä symboleista. Suomessa tunnetaan Erik Bruunin ikoninen norppakuva, jonka taiteilija teki luettuaan, että saimaannorppa voi kuolla sukupuuttoon.
Mutta eri puolilla maailmaa hylkeenpyyntiä on vastustettu myös silloin, kun niiden kanta ei ole ollut uhattuna. Hylkeen tappaminen on koettu vääräksi, tehtiin se mistä syystä tahansa.
Maltillisempaa suhtautumista edustaa kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF, joka hyväksyy lajin metsästyksen, kunhan se ei vaaranna sen säilymistä.
Kun EU:ssa on päätetty hylkeenpyynnin........