Ukraina iski, koska tuki hiipuu

Iskut öljykauppaan ovat riski Ukrainalle, professori sanoo. Euroopassa tuki puolustussodalle voi heikentyä.

Lennokki-iskut Venäjän öljysatamiin Suomenlahdella kertovat siitä, ettei Ukraina ole samalla tavalla huolissaan länsimaiden reaktioista kuin ennen, arvioi professori Veli-Pekka Tynkkynen.

Ukrainan sota on kestänyt neljä vuotta. Sodan alkuvuosina Ukraina varoi iskemästä Venäjän öljytoimituksiin, jotta mielipide lännessä ei kääntyisi sitä vastaan, Tynkkynen arvioi.

”Nyt näyttäisi siltä, että tämä asenne on poistunut tai poistumassa.”

Välitön syy iskuille on Iranin sota. Hormuzinsalmen sulkeutuminen on nostanut öljyn hintaa, mihin Yhdysvallat on reagoinut purkamalla Venäjälle asetettuja pakotteita. Molemmat asiat hyödyttävät Venäjää, jolle fossiilinen energia on keskeinen tulonlähde.

”Ukraina pyrkii estämään Venäjää tienaamasta tilanteessa, jossa öljyn maailmanmarkkinahinta nousee”, Tynkkynen sanoo.

Ukraina on aiemmin tehnyt iskuja Venäjän öljylaitoksiin ja -toimituksiin Mustallamerellä, joka on sitä lähempänä. Maa on myös yhdistetty avaamattoman Nord Stream -kaasuputken tuhoon. Laajat iskut Suomenlahdelle ovat kuitenkin uutta.

Tynkkynen on Venäjän ympäristöpolitiikan professori Helsingin yliopistossa ja dosentti Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Ukraina on tehnyt maaliskuun lopulla useita lennokki-iskuja Venäjälle Suomenlahden pohjukkaan. Kohteina ovat olleet muun muassa Koiviston (Primorsk) ja Laukaansuun (Ust-Luga) öljysatamat.

Maan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi uutistoimisto Reutersin haastattelussa, että iskut ovat reaktio Yhdysvaltain purkamiin Venäjä-pakotteisiin.

”Ukrainalla on omat pakotteensa: pitkän kantaman kyvykkyydet”, Zelenskyi sanoi Reutersille.

Myöhemmin presidentti kertoi julkisuuteen, että Ukraina on energiakriisin myötä saanut kumppaneiltaan ”signaaleja” vähentää iskujaan. Ulkoministeri Elina Valtonen (kok) sanoi Ylen haastattelussa, että ”Suomi ei vaadi mitään tällaista”.

Yksittäisiä lennokkeja on harhautunut Baltian maihin ja Suomeen. Droonien eksymiseen on saattanut vaikuttaa Venäjän elektroninen häirintä, jolla se pyrkii suojautumaan hyökkäyksiltä.

Ukrainan iskut jatkuivat tiistaina, Reuters kertoi.

Sodan jatkuessa Ukraina on joutunut kilpailemaan maailman huomiosta, viimeksi Lähi-idän kanssa. Iran myös konkreettisesti sitoo ja kuluttaa Yhdysvaltain sotavoimia.

Yhdysvaltain tuki Ukrainalle on myös vähentynyt presidentti Donald Trumpin toisella kaudella. Euroopan kykyä sen korvaamiseen on hidastanut Unkarin ja Slovakian vastahanka EU:ssa.

Kaikki maat eivät kenties suhtaudu drooni-iskuihin yhtä ymmärtäväisesti kuin Suomi, Tynkkynen pohtii. Iskut voivat johtaa myös vastareaktioihin.

Euroopassa erityisesti poliittisen kentän laidoilla on nähty haluttomuutta tuomita Venäjää tai tukea Ukrainaa. Tällainen mieliala voi levitä, jos polttoaineiden ja muiden hintojen kallistuminen kiihtyy entisestään.

”Euroopalle on varmasti vaikea olla tässä energiahyökkäyskampanjassa täysin palkein Ukrainan tukena.”

Iskujen vaikutusta Venäjälle on vaikea arvioida, Tynkkynen sanoo. Yhtäältä ne vaikeuttavat maalle tärkeää öljykauppaa. Suomenlahden satamat ovat olleet kaupan keskeinen reitti sen jälkeen, kun putkikuljetukset Eurooppaan ovat päättyneet. Yli puolet öljyn meriviennistä kulkee Suomenlahden kautta.

Toisaalta tarjonnan supistuminen voi nostaa öljyn hintaa edelleen. Venäjä kuitenkin hyötyisi tilanteesta vain, jos hinnan nousu olisi niin suurta, että se korvaisi supistuneen viennin.

Iranin sota on Venäjälle edullinen. Noin 80 prosenttia Persianlahden öljystä kulkeutuu Aasiaan.

”Hormuzinsalmen tilanteen vuoksi Venäjällä on nyt myyjän markkinat, kun vielä viime vuonna Kiina ja Intia kykenivät neuvottelemaan hinnan alhaisemmaksi”, Tynkkynen sanoo.

Öljysanktiot Venäjälle alkoivat purra toden teolla viime vuonna.

Vuoden lopulla Yhdysvallat asetti kaksi venäläistä öljy-yhtiötä pakotelistalleen. Seurauksena hintaero öljyn maailmanmarkkinahinnan ja Venäjän saaman hinnan välillä kasvoi.

”Viime vuonna Venäjä myi Urals-laatuaan keskimäärin 13 dollarin alennuksella tynnyriltä. Alkuvuonna ero oli jo 25 dollaria”, Laura Solanko sanoo.

Solanko on vanhempi neuvonantaja Suomen Pankissa. Se julkaisi tuoreimman Venäjä-ennusteensa maanantaina. Sen mukaan Venäjän talouskasvu hiipui viime vuonna. Kasvu jäi yhteen prosenttiin, kun edeltävänä vuonna sotatalouden investoinnit olivat kiihdyttäneet sen viiteen prosenttiin.

Tulevina vuosina Venäjän talouskasvu on vielä kituliaampaa, Suomen Pankki ennustaa. Maa jakautuu yhä selvemmin sotataloudesta hyötyviin ja markkinaehtoista kasvua hakeviin yrityksiin.

Sotateollisuuden investointien myötä palkat ovat nousseet roimasti ja työttömyys on matalaa. Toisaalta myös inflaatio laukkaa ja keskuspankin ohjauskorko on tuoreimman leikkauksenkin jälkeen yhä 15 prosenttia. Valtion kasvava rooli ja maailmankaupan väheneminen heikentävät taloutta.

”Venäjän taloudella ei mene kovin hyvin, mutta ei sen minkään akuutin kriisin partaalla ole”, Solanko sanoo.

Myös Solangon mukaan on vaikea arvioida, mikä vaikutus iskuilla on Venäjän taloudelle. Olennainen kysymys on, kuinka suuri ja pitkäaikainen häiriö öljykaupalle on.

”Jos se kestää muutaman päivän tai viikon, sillä ei ole valtavaa merkitystä koko vuoden talouskehityksen kannalta. Mutta jos tuhojen korjaamiseen menee useampi kuukausi, negatiiviset vaikutukset alkavat olla kouriintuntuvia.”

Venäjä haluaisi saada sille asetetut pakotteet purettua. Solangon mukaan maan viranomaiset toteavat itsekin avoimesti, että niistä on haittaa.

”Mutta eihän niiden purkaminen ole tällä hetkellä Venäjän talouspolitiikan tai muunkaan politiikan ykkösprioriteetti. Ykkösprioriteetti on sota Ukrainassa.”

Solanko huomauttaa, että pakotteiden käyttö perustuu siihen, että niitä täytyy jatkuvasti kiristää. Venäjä pyrkii kiertämään asetettuja pakotteita, jolloin niiden jatkuva kiristäminen pitää painetta yllä.

”Öljymarkkinoihin liittyvissä pakotteissa on koko ajan ollut se haaste, että kun ei ole haluttu, että Venäjän öljyn vientimäärät supistuvat, on haluttu vaikuttaa hintaan.”

”Kun ei ole tarkoituskaan, että Venäjän vienti supistuisi, niin siinä mielessä pakotteissa on onnistuttu.”

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

On turha kuvitella, että Péter Magyarin hallinto tarkoittaisi täyttä irtiottoa Orbánin politiikasta, sanoo asiantuntija. Unkari Orbánin haastaja lupaa lopettaa Moskovan ”kritiikittömän mielistelyn”, mutta hänen Venäjä-linjansa on epämääräinen 9 MIN

Orbánin haastaja lupaa lopettaa Moskovan ”kritiikittömän mielistelyn”, mutta hänen Venäjä-linjansa on epämääräinen

Tehdäänkö Yhdysvaltojen hallinnossa rahaa heiluvilla markkinoilla? Iran Uskotaanko markkinoilla Trumpin rauhanpuheita? ”Joku hallinnossa voi periaatteessa käyttää tilannetta hyväkseen” 6 MIN

Uskotaanko markkinoilla Trumpin rauhanpuheita? ”Joku hallinnossa voi periaatteessa käyttää tilannetta hyväkseen”

Vuosi sitten oltiin toiveikkaita Yhdysvaltain tuesta Ukrainalle. Nyt aseet ja huomio menevät Iraniin. Ukrainan sota Optimismi USA:n tuesta Ukrainalle karisi vuodessa – Lähi-idässä käytetään nyt aseita, jotka ”olisivat sopineet paremmin Ukrainalle” 4 MIN

Optimismi USA:n tuesta Ukrainalle karisi vuodessa – Lähi-idässä käytetään nyt aseita, jotka ”olisivat sopineet paremmin Ukrainalle”

Valtapuolueet kärsivät Tanskan vaaleissa rökäletappion. Hallitusneuvotteluista on tulossa ennätyshankalat. analyysi Analyysi: Tanskalaiset äänestivät pirstaleisen parlamentin – hallitusneuvotteluista tulossa ennätyshankalat 4 MIN

Analyysi: Tanskalaiset äänestivät pirstaleisen parlamentin – hallitusneuvotteluista tulossa ennätyshankalat

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti