Puolueiden katseet kääntyvät kohti vaaleja: pysyykö hallitus yhtenäisenä loppuun asti? |
Hallitus on toteuttanut useimmat keskeiset hankkeensa, ja puolueiden huomio alkaa jo kääntyä kohti vaaleja. Syksy voi tuoda ikäviä uutisia julkisesta taloudesta.
Pysyykö hallitus yhtenäisenä loppuun asti? Se on keskeinen kysymys, kun eduskunta aloittaa syyskuun alussa viimeisen istuntokautensa ennen eduskuntavaaleja.
Viime vuosina on totuttu siihen, että hallitusten lopputaipaleet ovat olleet värikkäitä. Kommellukset ovat lisääntyneet, kun vaalit ovat lähestyneet.
Marinin hallitus neuvotteli ”varjoviisikoksi” kutsutussa työryhmässä, mitkä hallituksen viimeisistä hankkeista toteutettiin ja mitkä hylättiin. Juha Sipilä (kesk) hajotti oman hallituksensa, kun sen ajama soteuudistus kaatui. Stubbin hallitus puolestaan äänesti eduskunnassa kumoon omia esityksiään.
Levottomuutta voivat aiheuttaa aika- ja vaalipaineet. Vaalien lähestyessä hallitus ei välttämättä enää ehdi tai uskalla toteuttaa kaikkia hankkeitaan.
Keskeneräiset lakiesitykset raukeavat vaalien yhteydessä. Kansanedustajat puolestaan alkavat puntaroida, onnistuvatko he uusimaan paikkansa. Molemmat syyt kasvattavat lakien kaatumisen riskiä.
Orpon hallitus on pyrkinyt oppimaan edeltäjiensä virheistä.
Päähallituspuolueet ovat pitäneet huolen siitä, että niiden keskeiset vaatimukset on viety läpi hyvissä ajoin. Kokoomus on saanut haluamiaan uudistuksia työmarkkinoille ja perussuomalaiset kiristettyä maahanmuuttopolitiikkaa.
Koska pääpuolueet ovat jo saavuttaneet keskeiset tavoitteensa, niiden huomio voi alkaa kääntyä kohti ensi huhtikuun vaaleja poikkeuksellisen varhain.
Hallituksen työlista ei toki ole täysin tyhjä. Viimeisteltävänä on lukuisia isoja ja pieniä lakihankkeita.
Eduskunnalla on nyt käsittelyssä noin 60 hallituksen esitystä. Niiden lisäksi hallitus aikoo antaa eduskunnalle vielä toistasataa lakiesitystä. Yhteensä lakihankkeita on siis jäljellä parisen sataa.
Osa niistä on peräisin hallitusohjelmasta, ja osa on myöhempää täydennystä. Osa taas on vähemmän ideologista teknistä puurtamista, jota jokaisella hallituksella on edessään.
Hallituspuolueissa odotetaan, että kaikki esitykset eivät toteudu. Niin on tapana käydä jokaisella vaalikaudella.
Varsinkin jos hallituspuolueiden kannatus ei kohoa, niiden kansanedustajilla saattaa kasvaa kiusaus nostaa omaa profiilia asettumalla jotakin hanketta vastaan. Tuoreimmassa Helsingin Sanomien gallupissa kaikkien hallituspuolueiden kannatus on alle viime vaalien tuloksen.
On sinänsä normaalia, että hallitusvastuu syö suosiota. Kokoomuksen kannatus on laskenut yli neljä ja perussuomalaisten runsaat viisi prosenttiyksikköä.
”Eiköhän sekin vielä nähdä, että jokin laki kaatuu saliin”, erään hallituspuolueen kansanedustaja ennakoi.
Mahdollisia jännitteitä on olemassa. Kokoomuksella on kesken kaksi isoa tavoitetta: yhteisöveron alennus ja Länsirata. Molemmat ovat perussuomalaisen ministerin alla.
Yritysvero on tarkoitus laskea 20 prosentista 18 prosenttiin ensi vuoden alussa. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) on puolustanut muutosta, vaikka hänen puolueensa ei ole siitä innoissaan.
Kokoomuksessa pelätään, että perussuomalaiset jatkaa räväköitä ulostuloja tai kokoomuksen haastamista. Puolue on niiden turvin saanut kannatustaan nousuun.
Jos kokoomus........