Historiantutkimus vaatii vastedes merkittävästi enemmän aikaa tai rahaa – tai suuntautuu muualle kuin Kansallisarkiston aineistoihin, tutkijat pelkäävät.

Kansallisarkiston suunnitelma sulkea yli puolet toimipisteistään on uhka suomalaiselle historiantutkimukselle, sanovat tutkijat.

Suomen kulttuuriperintöä säilyttävä arkistolaitos aikoo luopua Oulun, Joensuun, Jyväskylän, Hämeenlinnan ja Mikkelin toimipisteistä. Nykyisin Kansallisarkistolla on yhdeksän arkistoa, joissa on tutkijasali. Niistä siis viisi suljettaisiin.

Suunnitelmasta tekee erityisen huomattavan, että paikkakunnista Oulu, Joensuu ja Jyväskylä ovat yliopistokaupunkeja, joissa tehdään akateemista historiantutkimusta ja -koulutusta.

Historiantutkijoita edustava Suomen Historiallinen Seura kritisoi suunnitelmaa. Järjestö arvioi, että muutos rapauttaisi alan tutkijoiden osaamista ja jättäisi opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Seura on vedonnut tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitiehen (kok) avoimella kirjeellä.

”Tilannetta voisi verrata siihen, että jossakin yliopistossa luonnontieteitä opetettaisiin ilman laboratorioita tai lääketiedettä ilman opetussairaalaa”, seura totesi kirjeessä.

Järjestely vaikuttaisi siihen, miten historiaa tutkivat pääsisivät lähdeaineistojen äärelle.

Korvaavana ratkaisuna Kansallisarkisto kertoo panostavansa digitaalisiin palveluihin. Digitaalisessa toimittamisessa asiakas voi tilata kerrallaan maksutta yhden arkistoyksikön, kuten kansion.

Kansallisarkisto kuvaa aineiston ja toimittaa sen kahden viikon kuluessa. Jos tilauksessa on useampi yksikkö, niistä peritään noin 60 euron maksu kappaleelta. Nykyisin tutkijasaleihin tehtävät toimitukset ovat maksuttomia, ja ne saa käyttöön viimeistään seuraavaksi päiväksi.

Muutos osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä historiantutkijoiden työstä, sanoo Suomen historian professori Kimmo Katajala Itä-Suomen yliopistosta.

Aineistoja tilatessaan tutkija toimii usein sokkona. Vasta aineiston näkemisen jälkeen voi tietää, mitä se tarkalleen sisältää ja kuinka hyödyllistä se on tutkimukselle.

”Siinä käydään läpi valtava määrä aineistoa, josta vain pari-kolme prosenttia tulee käyttöön”, Katajala sanoo.

Muutos vaikuttaisi merkittävästi siihen, kuinka paljon aikaa tai rahaa tutkimukseen tulisi käyttää, tutkijat kritisoivat. Aineistosta on vuosien varrella digitoitu vasta viisi prosenttia.

Lisäksi digitaalinen kuva ei voi täysin korvata paperista alkuperäislähdettä, Katajala sanoo. Tutkijat voivat tehdä päätelmiä käytetyistä materiaaleista ja kontekstista, esimerkiksi ajoituksen suhteen.

Hän lisää, että historiantutkimuksessa alkuperäislähdettä pidetään aina todistusvoimaisempana kuin kopiota.

”Tässä joudutaan miettimään koko metodologia uudestaan.”

Aineistojen saatavuus vaikuttaa siihen, mitä aiheita tutkitaan.

Historiantutkijat arvioivat, että tutkijat siirtyisivät sellaisiin aineistoihin, jotka ovat paremmin saatavilla. Tämä voi jättää aukkoja Suomen historian tai eri alueiden historian tutkimukseen.

”Kyllähän tämä kaventaa tutkimuksen tekemisen mahdollisuuksia”, sanoo Tiina Kinnunen. Hän työskentelee Suomen ja Pohjois-Euroopan historian professorina Oulun yliopistossa.

Maakuntien yliopistoissa perehdytään osin oman seudun historiaan. Itä-Suomen yliopistossa on tehty tutkimusta Venäjästä ja rajaseudusta, Oulussa taas Pohjois-Suomesta. Kinnunen pelkää, että tällainen alueellinen kulttuuriperintö ja osaaminen rapautuu.

”Yli puolet ohjaamistani väitöskirjatutkijoista on tehnyt tutkimusta, joka liittyy Pohjois-Suomeen ja hyödyntää näitä Oulun toimipisteen aineistoja”, hän sanoo.

Ammattitutkijoiden ohella muutos vaikuttaa tietokirjailijoihin, sukututkijoihin ja muihin historian harrastajiin. Aikaan ja rahaan liittyvät rajoitteet koskettavat erityisesti opinnäytetöitään laativia opiskelijoita.

Kinnunen toivoo, että Kansallisarkisto vielä miettisi ratkaisua. Hän luonnehtii toimipisteiden sulkua peruuttamattomaksi vahingoksi.

”Tämä on valtava asia kansallisen sivistyksen ja kulttuuriperinnön vaalimisen kannalta.”

Jäljelle ovat jäämässä toimipaikat Helsingissä, Turussa ja Vaasassa sekä saamelaisarkisto Inarissa. Niiden asema on turvattu valtioneuvoston asetuksessa, joka tuli voimaan vuoden alussa.

Vaasan toimipisteen säilyminen kummastuttaa alalla. Sen tutkijasali on verkoston vähiten käytetyin: esimerkiksi Oulussa tehtiin viime vuonna viisinkertainen määrä käyntejä. Vaasan yliopistossa ei ole koskaan opetettu historiantutkimusta.

Ratkaisun takana on kielipolitiikka, Kimmo Katajala arvioi. Eräs peruste asetuksella turvattujen toimipaikkojen valintaan on kielellisten oikeuksien toteutuminen. Lain valmistelusta vastasi opetusministeri Anders Adlercreutz (r).

”En keksi muuta selitystä muiden alueellisten toimipisteiden lahtaamiselle”, Katajala sanoo.

Myös jäljelle jäävissä kaupungeissa palvelu supistuu merkittävästi.

Turussa ja Vaasassa on tutkijasali avoimessa käytössä vain yhden päivän kuukaudessa tästä keväästä alkaen. Hakemuksella voi anoa itsepalveluaikaa. Sitä tutkija voi saada viikon kuukaudessa.

Turkulaiset historiantutkijat ovat kritisoineet järjestelyä voimakkaasti, sillä se hidastaa tutkimusta merkittävästi. Osa aineistosta on sisällön vuoksi käyttörajoitettua, jolloin sitä voi tutkia vain paikan päällä.

Suunnitelman takana ovat julkisen talouden leikkaukset. Orpon hallitus on leikannut valtionhallinnon menoista mekaanisesti.

Arkistojen sulkemisilla haetaan 1,7 miljoonan euron vuokrasäästöjä. Kansallisarkiston toiminnan kulut olivat viime vuonna noin 26 miljoonaa euroa.

Kansallisarkisto on aikeissa vetäytyä Jyväskylästä syksyllä ja Hämeenlinnasta ensi vuonna. Muut säästölistalla olevat toimipisteet suljettaisiin vuoteen 2030 mennessä.

Vaikka Mikkelissä sijaitseva asiakaspalvelu suljetaan, kaupunkiin jää keskusarkisto asiakirjojen säilytystä varten. Sitä pitää laajentaa, sillä sinne siirretään materiaalia lakkautetuista toimipisteistä.

Inarissa sijaitseva saamelaisarkisto on auki ennakkovarauksella. Näillä näkymin ensi vuosikymmenestä alkaen ympäri viikon olisi avoinna vain Kansallisarkiston Helsingin toimipiste.

Kansallisarkiston pääjohtaja Päivi Happonen vetoaa ratkaisuissa säästöpaineisiin.

Happonen sanoo, että virasto säästää ennemmin seinistä kuin asiantuntijoista. Lisäksi hän huomauttaa, että tilastoiduista asioinneista 98 prosenttia tapahtuu sähköisesti. Monet suosituista verkkoaineistoista liittyvät sukututkimukseen tai sotavuosiin.

”Tässä tilanteessa voimavarojen kohdentaminen suunnitellulla tavalla on vastuullista toimintaa. Raha ei riitä kahden rinnakkaisen palveluverkoston ylläpitoon nykytasolla”, Happonen kertoo Suomen Kuvalehdelle.

Lukujen vertailu tosin herättää närää historiantutkijoissa. Esimerkiksi aineistojen tilaus tutkijasaliin tehdään verkkopalvelun kautta, joten järjestelmät eivät ole toisilleen vastakkaisia.

Muutokset tuovat myös kuluja. Suljettavien paikkakuntien aineistot on tarkoitus siirtää jäljelle jääviin yksiköihin. Keskusarkiston laajennus Mikkelissä maksaa 30 miljoonaa euroa. Toisaalta myös nykytiloissa on korjaustarpeita, Happonen sanoo.

Tutkijoiden palvelemiseksi Kansallisarkisto selvittää korvaavia palveluita paikkakunnilla, joilta toimipisteet katoavat. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi paperiaineistojen kaukolainaamista yliopistokirjastoihin, Happonen kertoo. Asiasta ei tosin ole vielä laajasti keskusteltu, hän sanoo.

Tiede- ja kulttuuriministeri Talvitien mukaan ainakin Jyväskylässä yliopisto on keskustellut mahdollisuudesta ottaa materiaalia haltuunsa.

Happosen tavoin Talvitie näkee digitoinnissa hyviä puolia. Hän sanoo, että arkistojen käyttäjille voi tulla myös nykyisin kustannuksia, jos niiden äärelle pitää matkustaa pitkiäkin matkoja.

”Samalla kun yhteiskuntamme digitalisoituu, jatkossakin pitää olla palveluita, jotka eivät ole digitaalisia. Eli niin sanottuja paperi-, käynti- ja soittopalveluita”, Talvitie sanoo SK:lle.

Talvitie sanoo jakavansa historiantutkijoiden huolen. Suunnanmuutosta tai rahoituksen perumista hän ei silti lupaa.

”Jyväskylässä ja Joensuussa tulevat ratkaisut on jo hyvin pitkälti suunniteltu.”

Opetusministeri Adlercreutz ei vastannut SK:n tiedusteluun siitä, miksi Vaasan toimipiste on päätynyt asetuksella turvattujen kohteiden listalle.

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Suomen Kuvalehden välissä jaettava TV-maailma julkaistaan tästä viikosta alkaen näköislehtenä SK:n sovelluksessa ja verkkosivuilla. Tilaajalle TV-maailma löytyy nyt puhelimestasi 1 MIN

TV-maailma löytyy nyt puhelimestasi

Suomen tulee selvästi kehittää kykyään puolustautua drooneilta ja hyökätä niillä, everstiluutnantti Jaakko Kauppinen arvioi SK:lle viime syksynä. SK:n arkistosta Suomi oli kesällä arviolta kolme vuotta Venäjää jäljessä lennokkien käytössä – lue SK:n parhaat droonijutut 1 MIN

Suomi oli kesällä arviolta kolme vuotta Venäjää jäljessä lennokkien käytössä – lue SK:n parhaat droonijutut

Ay-liikkeen mielestä hallitus torjuu alipalkkausta ja työntekijöiden hyväksikäyttöä puutteellisesti. työelämä Työntekijöiden hyväksikäytön kitkeminen on nousemassa ay-liikkeen vaaliteemaksi 4 MIN

Työntekijöiden hyväksikäytön kitkeminen on nousemassa ay-liikkeen vaaliteemaksi

Saksan perustuslaki tarjoaa natsien vainoamille ja heidän jälkeläisilleen oikeuden hakea kansalaisuutta. Hakemusten määrä on kasvanut nopeasti Trumpin toisella kaudella. maailman media Der Spiegel: Moni USA:n juutalainen hakee nyt Saksan kansalaisuutta 2 MIN

Der Spiegel: Moni USA:n juutalainen hakee nyt Saksan kansalaisuutta

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

valtiontalouden säästöt

© Suomen Kuvalehti