Kenelle kaupunki kuuluu, kysyvät sähköpyöräileviä turisteja väistelevät kööpenhaminalaiset.

Lisää superpyöräteitä, pyöräilijöiden vihreitä aaltoja ruuhka-aikoina, pyöräkatuja, maanalaisia pyöräpysäköintihalleja metroasemille. 80 miljoonan euron pyöräinfrastruktuuripaketti tänä vuonna takaa myös uuden kevyen liikenteen sillan kaupunkiin, jossa niitä on jo vajaat 30.

670 000 asukkaan ja 730 000 polkupyörän Kööpen­hamina on satsannut rajusti pyöräilyyn 20 viime vuoden aikana. Perusteluksi käyvät arkiliikunnan tuomat massiiviset säästöt terveydenhuollossa, yleinen viihtyvyys ja sujuvuus sekä hiilidioksidipäästöjen väheneminen.

Superpyörätie tarkoittaa tavallista leveämpää ja kaupunkialueen lähikuntiin yhdistävää pyörätietä. Niitä puuhataan lisää pääkaupunkiseudun 27 kunnan ­yhteistyössä. Baanoille on käyttöä työmatkaliikenteessä.

Vihreässä aallossa liikennevalot on rytmitetty 20 kilometrin tuntivauhtia liikkuvien pyörien tahtiin. Kun vihreä aalto yhdistyy superpyörätiehen, työmatka rullaa sujauksessa. Sillä on väliä, sillä pyörä on yleisin työmatkakulkuneuvo.

Keskustan pyöräkaduilla saavat ajaa myös autot, mutta pyöräliikenteen ehdoilla. Pyöräkatujakin tulee lisää.

Olosuhteiden lisäksi myös pyörät ja pyöräilijät ovat muuttuneet.

Kööpenhamina tunnetaan Amsterdamin tavoin pystyasennossa ajettavista klassisista mummopyöristään. Niilläkin........

© Suomen Kuvalehti