Maailmankuulu takuueläke

Suomeen ei noin vain tulla nauttimaan eläkkeestä, kirjoittaa Adile Sevimli.

Maahanmuuttajat saavat liian helposti Kelan eläkkeitä, linjasi Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes maaliskuussa Helsingin Sanomissa.

Takuueläkettä saa täydet 990,90 euroa kuussa, kun on asunut kolme vuotta Suomessa eikä ole oikeutettu muihin eläkkeisiin. Siimeksen mukaan tämä viestii, että Suomeen kannattaa tulla vanhana hyötymään, eikä nuorena olemaan hyödyksi.

”Tästä tulee varmaan sanomista, että kauhea persuuntuminen on minullekin tapahtunut”, vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja pohti.

Olisi toki kauheaa, jos joku sanoisi persuuntunutta ex-vassaria persuuntuneeksi. Mutta ne maahanmuuttajat, aivan sama, kuka niitä tuntee!

Suomeen ei noin vain tulla takuueläkeläiseksi. Iäkkäälle sosiaalipummille keinoja vaihtaa aurinkotuolin paikkaa Välimeren rannoilta Perämeren perukoille ei varsinaisesti ole. Suomeen tuleva tarvitsee oleskeluluvan. Perusteeksi vaaditaan työ, opiskelu tai perheside.

Soitto Migriin paljastaa, että viime vuonna perhesiteen perusteella vireille tuli 227 yli 60-vuotiaan oleskelulupahakemusta. Suurin osa on Suomessa kansalaisstatuksella asuvien isovanhempia, ja päätös kielteinen. Kynnys isovanhempien päästämiseen Suomeen on todella korkea. Perhe on rajattu puolisoon ja lapsiin, joista moni saa myönteisen päätöksen.

Jos eläkeikää lähestyvä juonittelija taktikoi itsensä töihin Suomeen uransa loppupuolella, tarvitsee hän perusteen jäädä, kun työt päättyvät. Pysyvän luvan saamiseksi on asuttava vähintään kuusi vuotta Suomessa, osattava kieltä ja oltava nuhteeton.

Viime vuonna pysyvän oleskeluluvan sai Migrin mukaan 112 yli 65-vuotiasta ulkomaalaista. Tilasto ei erittele, kuinka moni on asunut Suomessa pidempään, ja kuinka moni riensi tänne tasan kuusi vuotta aiemmin kuuluisan suomalaisen takuueläkkeen perässä. Tuskin moni.

Siimes on siitä tyypillinen eläkevakuuttaja, että vastustaa kategorisesti eläkkeistä leikkaamista – paitsi maahanmuuttajilta.

Vaikea kuvitella minkään muun ryhmän minimieläkkeiden leikkaamisesta edes vihjailtavan – saati vitsailtavan. Maahanmuuttajat sen sijaan on haluttu rajata jopa sosiaaliturvan ja terveydenhuollon ulkopuolelle.

Moista ehdottanut perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra komppasi pian Siimestä saman lehden Vieraskynä-palstalla vetoamalla oman puolueensa ajatuspajan Suomen Perustan ”tutkimukseen”, joka ennustaa irakilaisten kansan- ja takuueläkekertymät suomalaisiin verrattuna moninkertaisiksi.

Irakilaiset tulivat Suomeen turvapaikanhakijoina. Tutkimuksissa, joita ihan oikeat tutkijat vertaisarvioi­dusti tekevät, muualta muuttaneiden työllisyysaste paranee ajan mittaan. Purra väittää maahanmuuton uhkaavan eläkejärjestelmää, vaikka asia on päinvastoin: ilman maahanmuuttoa eläkejärjestelmä romahtaa. Maahanmuutto on Suomen ainoa väestönkasvu.

Maahanmuuttajan takuueläke voi tuntua pienellä palkalla pitkän työuran tehneestä epäreilulta. Mutta moni takuueläkettä nauttiva maahanmuuttajakin on työskennellyt Suomessa pitkään pienellä palkalla. Se yhdistää, ei erota.

On kuitenkin kätevää usuttaa pienituloiset toisiaan vastaan. Ei synny vahingossakaan tilannetta, jossa kaikista rankimmissa töissä raatavat duunarit ihonväriin katsomatta asettuisivat yhteen rintamaan. Jos Siimes harmittelisi tätä, häntä kutsuttaisiin vasentuneeksi. 

Oletko jo tilaaja? Kirjaudu sisään tästä.

Tekoäly ei uhkaa ammattiryhmiä, jotka eivät tarvitse älyä, Jukka Ukkola kirjoittaa pakinassaan. Ukkola Pakina: Tekoälyn vähiten uhkaamat ammatit – Näille aloille kannattaa hakeutua 2 MIN

Pakina: Tekoälyn vähiten uhkaamat ammatit – Näille aloille kannattaa hakeutua

Keskuspankille on aiheutunut rahapolitiikan hoitamisesta miljardien kustannukset, kirjoittaa Roope Uusitalo. näkökulma Roope Uusitalo: Miksi Suomen Pankki tekee tappiota? 3 MIN

Roope Uusitalo: Miksi Suomen Pankki tekee tappiota?

Nuoret paljastavat, keskitytäänkö Suomessa oikeisiin asioihin, kirjoittaa Matti Kalliokoski. pääkirjoitus Nuoret ovat hyvä mittari sille, keskitytäänkö Suomessa oikeisiin asioihin 3 MIN

Nuoret ovat hyvä mittari sille, keskitytäänkö Suomessa oikeisiin asioihin

Suomalaisessa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikassa elää sitkeä käsitys tieteemme korkeasta tasosta. Puheenvuoro Jukka Westermarck: Keskinkertaisella tutkimusrahoituksella saa keskinkertaista tuottavuutta 3 MIN

Jukka Westermarck: Keskinkertaisella tutkimusrahoituksella saa keskinkertaista tuottavuutta

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_2");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_3");}

if('undefined'!==typeof dfp){dfp.displayAdslot("dfp__native-card-1_4");}

© Suomen Kuvalehti