Teen itselleni liian usein turhia lupauksia. Kahden viime vuoden aikana olen päättänyt ainakin aloittaa avantouinnin, mennä soittotunneille ja käydä vuosien tauon jälkeen laskettelemassa. Kuten arvata saattaa, mitään näistä ei lopulta ole tapahtunut.

Nämä tyhjät lupaukset alkavat ärsyttää itseänikin. Avannossa pulahduksia kertyi viime syksystä tähän kevääseen kaksi, rutiiniksi sitä ei ihan vielä voi kutsua. Toinen näistä käynneistä tapahtui toissa viikonloppuna. Kastautuminen kuopiolaisen saunan laiturilta hyiseen veteen oli koukuttavaa ja rentouttavaa. Mieleen juolahti taas kysymys: miksi en tee näitä asioita, jotka toisivat arkeen kaivattua vaihtelua ja virkistystä työelämän vastapainoksi?

En oikein osaa antaa vastausta omaan kysymykseeni. Onko sitten kyse ajoittain puuduttavankin tasaisesta arjesta, jolloin päivät täyttyvät tehtävälistoista ja vain tavallisen elämän ylläpidosta?........

© Savon Sanomat