”Velvollisuuteni on ilmoittaa, että Matti Fredrik Sääski on kaatunut taistelussa Isänmaan vapauden ja kaiken sen puolesta, mikä meille on pyhää ja kallista. Valitan syvää suruanne, mutta lohduttakoon Teitä tietoisuus, että olette saaneet antaa Suomelle kalleimman uhrin. Vahvistakoon Teitä kaikkivaltias ja armollinen Jumala.” Mannerheim

Teksti on tuttu lähes 200 000:ssa suomalaisessa kodissa.

Pitkään lapsena luulin, että komean miehen kuva Aune-mummoni seinällä oli ukkini. Viimein nuorena oivalsin, että kuvassa olikin marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim. Hänen kuvansa ja yllä oleva suruviesti olivat kehystettyinä vierekkäin. Toki oli ukkinikin komea mies.

Ukkini oli haavoittunut Kollaanjoella, 84 vuotta sitten joulukuussa, kranaatin sirpaleesta ohimoon. Hän oli hoidettavana Savonlinnan Seurahuoneella, joka oli muutettu sotilassairaalaksi.

”Lääkäri oli sanonut, että ohimo täytyy leikata, ettei koholle jäänyt verisuoni tartu puunoksaan. Matti-ukki oli tuumannut, että Kollaalla aseveljet ovat niin lujilla vihollisen suuren ylivoiman vuoksi, että sinne on mentävä niin pian kuin mahdollista.” Näin kertoi isäni serkku, joka oli käynyt äitinsä kanssa setäänsä katsomassa.

Kavereita ei jätetty. Rintamalle palattiin haavoittuneinakin.

Ukkini oli aloittanut rintamalla kirjeen kirjoittamisen 8. maaliskuuta 1940. Se oli jäänyt kesken lauseen, koska oli tullut lähtö partioon. Ukkini oli lähtenyt ajamaan takaa linjan läpi päässyttä vihollisen partiota, joista osa oli noussut ladun varrelta puuhun.

Ukki kuoli Kollaalla puna-armeijan vihollisen puusta ampumaan konepistoolin luotisuihkuun neljä päivää ennen talvisodan päättymistä. Näin Veijo-isäni kuvaa isänsä menettämistä ja jäämistään sotaorvoksi omaelämäkerrassaan.

Ukki kirjoitti ahkerasti rintamalta, eikä kirjeitä voi useankaan lukemisen jälkeen lukea kuivin silmin. Niin liikuttavaa oli jatkuva huoli perheestä, vaimosta ja kahdesta lapsesta pikku-Veijosta ja -Anjasta.

Ukkini oli kauppias Heinäveden Varistaipaleella. Keltainen kauppatalo on vieläkin pystyssä kanavan lähellä. Kirjeissään hän antoi tarkkoja ohjeita vaimolleen kaupan- ja taloudenpitoon, varastonhoitoon, inventaarioon, tilauksiin ja lämmitykseen. Kirjeissä oli myös vinkkejä, kenelle voi myydä velaksi.

Sankarihautajaiset pidettiin 14.4.1940 Heinäveden kirkossa. Samanaikaisesti haudattiin 18 sankarivainajaa. Arkut oli kiedottu Suomen lippuihin. ”Matka kirkolle tehtiin rekipelillä, joita oli pitkä jono. Kirkonmäellä oli paljon ihmisiä ja kunnialaukaukset olivat upeat”, muisteli silloin 8-vuotias isäni.

Kaija Sääski, yrityspalvelujohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

The post Vapauden hinta appeared first on SavoBlogit.

QOSHE - Vapauden hinta - Savonia-Ammattikorkeakoulun Liiketoimintaosaajat
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Vapauden hinta

8 1
06.12.2023

”Velvollisuuteni on ilmoittaa, että Matti Fredrik Sääski on kaatunut taistelussa Isänmaan vapauden ja kaiken sen puolesta, mikä meille on pyhää ja kallista. Valitan syvää suruanne, mutta lohduttakoon Teitä tietoisuus, että olette saaneet antaa Suomelle kalleimman uhrin. Vahvistakoon Teitä kaikkivaltias ja armollinen Jumala.” Mannerheim

Teksti on tuttu lähes 200 000:ssa suomalaisessa kodissa.

Pitkään lapsena luulin, että komean miehen kuva Aune-mummoni seinällä oli ukkini. Viimein nuorena oivalsin, että kuvassa olikin marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim. Hänen kuvansa ja yllä oleva suruviesti olivat kehystettyinä vierekkäin. Toki oli ukkinikin komea........

© SavoBlogit


Get it on Google Play