Kansalaiset haluaisivat olla aktiivisia ja vaikuttaa verkon välityksellä, mutta päättäjät eivät siitä innostu. Heillä on vielä vallalla käsitys: kasvokkain kohdaten asiat saadaan eteenpäin.

Ei uskoisi, että seuraavat tutkimustulokset ovat Suomesta. Sitran selvitys: Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa. Kyselytutkimus kansalaisten ja päättäjien ajatuksista päätöksentekoon osallistumisesta ja demokratian tulevaisuuskuvista, on mielenkiintoista luettavaa.

Lähes 70 prosenttia kansasta haluaisi osallistua päätöksentekoon muun muassa nettiäänestämisellä, nettikeskusteluilla ja nettiadressien allekirjoittamisella. Päättäjistä vain 14 prosenttia on kiinnostunut edistämään uudenlaisia verkkopohjaisia vaikuttamismuotoja.

Uusia osallistumisen muotoja on kuitenkin kehitettävä, jos todella halutaan ihmisten voivan vaikuttaa yhteisiin asioihin. Kysehän on pohjoismaisesta demokratiasta.

Meillä ei ole varaa antaa ihmisten vaikuttamismahdollisuuksien taantua, päinvastoin. Tarvitaan osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien monipuolistamista ja parantamista. Lähidemokratia, osallistava budjetointi, vaikuttaminen asuinalueensa kehittämiseen ja aktiivinen asukastoiminta ovat hyviä toimintatapoja. Niistäkään ei välttämättä moni kuitenkaan tiedä riittävästi.

Tarvitaan laajaa keskustelua siitä, miten eri elämänvaiheissa olevat ihmiset haluaisivat osallistua, ja tulisi myös kokeilla uusia toimintamuotoja.

Kansainvälisesti verrattuna emme luota omiin vaikutusmahdollisuuksiimme. Noin kolmasosa suomalaista ei osallistu vaikuttamiseen. Yli puolet uskoo poliitikkojen ja päättäjien olevansa kiinnostuneita vain omien intressien, eikä yhteisten asioiden edistämisestä.

Halumme vaikuttaa kohdistuu erityisesti henkilökohtaisesti koskettaviin asioihin ja yhteiskunnallisiin teemoihin. Erittäin harva, vain joka kuudes, kokee osallistumisen ja vaikuttamisen helpoksi. ”Päätöksenteon läpinäkyvyyteen luotetaan suunnilleen saman verran kuin ystävän some-päivitykseen”, todetaan tutkimuksessa.

Oletus lienee, että ystävät ovat ylipositiivisia tai -dramaattisia somessa. Eivät ainakaan luotettavia.

Poliittisen retoriikan koetaan etäännyttävän ihmiset päätöksenteosta. Tämä antaakin mainion tilan populistisille tai ääriryhmittymille saada kannattajia. Kun vaikuttamismahdollisuudet koetaan liian heikoiksi, erilaiset kansalaistottelemattomuuden muodot lisääntyvät helposti.

Suomen väestöstä yli 9 prosenttia on ulkomaalaistaustaisia. On tärkeää, että myös heidän vaikuttamismahdollisuuksiaan kehitetään. Kulttuuriset erot tai liian vähäinen yhteisymmärrys saattaa jättää heidät helposti yhteiskuntamme ulkopuolelle.

Kaija Sääski, yrityspalvelujohtaja

Savonia-ammattikorkeakoulu

The post Kansa tahtoo, poliitikot eivät appeared first on SavoBlogit.

QOSHE - Kansa tahtoo, poliitikot eivät - Savonia-Ammattikorkeakoulun Liiketoimintaosaajat
menu_open
Columnists Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kansa tahtoo, poliitikot eivät

10 17
03.01.2024

Kansalaiset haluaisivat olla aktiivisia ja vaikuttaa verkon välityksellä, mutta päättäjät eivät siitä innostu. Heillä on vielä vallalla käsitys: kasvokkain kohdaten asiat saadaan eteenpäin.

Ei uskoisi, että seuraavat tutkimustulokset ovat Suomesta. Sitran selvitys: Demokraattiset osallistumismahdollisuudet Suomessa. Kyselytutkimus kansalaisten ja päättäjien ajatuksista päätöksentekoon osallistumisesta ja demokratian tulevaisuuskuvista, on mielenkiintoista luettavaa.

Lähes 70 prosenttia kansasta haluaisi osallistua päätöksentekoon muun muassa nettiäänestämisellä, nettikeskusteluilla ja nettiadressien allekirjoittamisella. Päättäjistä vain 14 prosenttia on kiinnostunut edistämään........

© SavoBlogit


Get it on Google Play