Vain suomalainen voi ymmärtää, miksi suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa.
Ai sitä päivittelyn määrää, kun Suomi aina uudestaan valitaan maailman onnellisimmaksi maaksi, parhaaksi paikaksi asua ja ykköseksi kaikissa muissa hyvinvointia mittaavissa vertailuissa.
Vaikka saamme elää rauhassa ilman luonnonmullistuksia ja räikeää sosiaalista epätasa-arvoa, luulen, että moni meistä ei sydämessään usko alkuunkaan, että olemme kaikista onnellisimpia.
Kyllä me olemme, mutta suomalainen onnellisuus on vain niin kovin erilaista kuin muissa kulttuureissa.
Sanoisin, että suomalaiset ovat onnellisia, mutta ilottomia. Koska jos olisimme iloisia, tulisimme vastoin tahtoamme paljastaneeksi onnellisuutemme, ja sitähän meistä ei kukaan halua.
Parasta on siis olla näyttämättä, miten hyvin menee. Tämä ilmenee esimerkiksi siinä, että jos suomalainen voittaa lotossa jättipotin, hän ostaa vähän ajetun Corollan, mutta nahkapenkein. Ettei kukaan vain huomaisi. Lottovoittaja pelkää loppuelämänsä ajan, että paljastuu.
Suomalainen on onnellinen piilossa. Suomalaisen onnellisuuden kliimaksi on kesämökki järven rannalla paikassa, jota vahtivat valvontakamerat ja jonne pääsy on estetty puomein ja riippulukoin. Jos laituriin ajaa vieras vene, ulkomaalainen ajattelee, että kiva, saatiin vieraita. Suomalainen ajattelee, että liikkeellä on tunkeilija, ellei peräti ryöväri.
Kun etelänmaalainen on onnellinen, hän tanssii ja laulaa, pukeutuu värikkäästi ja elehtii äänekkäästi ystävät ympärillään. Onnellinen suomalainen pukeutuu mustaan tai beigeen, istuu omassa pienessä porukassaan hiljaa, kuuntelee kuikan huutoa, Kansanradiota tai Maustetyttöjä ja iloitsee siitä, että matot on pesty ja talveksi on riittävästi klapeja. Tärkeää on myös se, ettei naapurilla mene paremmin.
Onnellisuus on suhteellista. Itse olen nähnyt onnellisimmat ihmiset Negombon rantaslummissa Sri Lankassa. Heillä ei ollut mitään, mutta heillä oli toisensa. Isoisäni tuli 1800- ja 1900-lukujen taitteessa pikkupoikana onnelliseksi siitä, että hän sai syödä jouluaattona viilin.
Yksi nykysuomalaisen onnellisuuden kombinaatio toteutuu parhaiten Aurinkorannikon Suomi-baarissa: halpa olut, aurinko, loma, karaoke ja ympärillä paljon muita samanlaisia suomalaisia. Säästäminen auringossa sopii suomalaiselle.
Etelänmaalainen on onnellinen tarjotessaan vieraanvaraisuuttaan ja anteliaisuuttaan. Suomalainen on onnellinen vastaanottaessaan niitä.
Suomalaisen onnellisuuteen tulee kuitenkin helposti säröjä. Siihen riittää, että unohtaa ottaa bonukset kaupan kassalla tai hukkaa pullonpalautuskuitin.
Kaikista onnellisin suomalainen on silti silloin, kun voi kuolinvuoteellaan hykerrellä hiljaa omassa mielessään, että säästötililläni on 100 000 euroa eikä lähiomaisillani ole siitä aavistustakaan.
Kirjoittaja on Aamulehden uutispäällikkö.
Ei vielä kommentteja
Ole ensimmäinen ja kerro ajatuksesi.
Kirjaudu sisään osallistuaksesi keskusteluun
Luo tunnus tai kirjaudu sisään, jotta voit kommentoida ja arvioida muiden kommentteja.
Kolumni| Onnellisin maa, ilottomin kansa
17
7
09.06.2023
Vain suomalainen voi ymmärtää, miksi suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa.
Ai sitä päivittelyn määrää, kun Suomi aina uudestaan valitaan maailman onnellisimmaksi maaksi, parhaaksi paikaksi asua ja ykköseksi kaikissa muissa hyvinvointia mittaavissa vertailuissa.
Vaikka saamme elää rauhassa ilman luonnonmullistuksia ja räikeää sosiaalista epätasa-arvoa, luulen, että moni meistä ei sydämessään usko alkuunkaan, että olemme kaikista onnellisimpia.
Kyllä me olemme, mutta suomalainen onnellisuus on vain niin kovin erilaista kuin muissa kulttuureissa.
Sanoisin, että suomalaiset ovat onnellisia, mutta ilottomia. Koska jos olisimme iloisia, tulisimme vastoin tahtoamme paljastaneeksi onnellisuutemme, ja sitähän meistä ei kukaan........
© Satakunnan Kansa
visit website
login
who are we?
contact us
qosheapp
Toi Staff
Gideon Levy
Andrew Mitrovica
Belen Fernandez
Marwan Bishara
Timotej Milanov
Tafi Mhaka
Grant Arthur Gochin
Ahmadi Ali
