Onnettomuus: Kohtalokas trukkiturma tallentui valvontakameraan

Talousmurheet: Porin tapahtuma­kesää kahdesti rikastuttanut festivaali päätyi konkurssiin

MAINOS: Tilaa Satakunnan Kansa Länsi-Suomi 1 €/kk.

Leikataanko Satakunnasta palvelut vai tulevaisuus?

”Kun apua ja tukea on järjestöjen toimesta vähemmän tarjolla, niin ongelmat kasautuvat ja päätyvät myöhemmin hyvinvointialueiden ratkaistaviksi suuremmilla kustannuksilla”, Juha Viitala kirjoittaa.

Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta rakentuu ajatukselle, että jokainen saa tarvitsemansa hoidon, avun ja turvan asuinpaikastaan riippumatta. Hallituksen päätökset ovat kuitenkin viemässä kehitystä päinvastaiseen suuntaan.

Hyvinvointialueiden rahoituslakiin tehtiin hiljattain muutoksia. Lakimuutoksen myötä palvelutarpeen kasvusta huomioidaan rahoituksessa aiempaa pienempi osuus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rahoitus ei enää seuraa kasvavaa palvelutarvetta yhtä hyvin kuin aikaisemmin. Vaikutukset kohdistuvat erityisesti alueisiin kuten Satakunta, joissa väestö ikääntyy ja palvelujen tarve kasvaa nopeasti.

Rahoitusvaje on löydettävä säästöinä. Tämä tarkoittaa usein palveluverkon karsimista, henkilöstövähennyksiä tai muita sopeutustoimia. Useat säästöjen seuraukset osuvat niihin ihmisiin, jotka ovat kaikkein riippuvaisimpia julkisista palveluista. Samalla henkilöstön kuormitus lisääntyy ja riski hoidon viivästymisestä kasvaa. Lyhyen aikavälin säästöt voivat lopulta tulla yhteiskunnalle kalliiksi.

Hallitus leikkaa myös sote-järjestöjen rahoitusta. Järjestöt tekevät korvaamatonta työtä niiden ihmisten tukena, joita muut palvelut eivät aina tavoita. Leikkaukset osuvat väistämättä ihmisiä kohtaavaan työhön, vaikka hallituksesta on muuta annettu ymmärtää. Kun apua ja tukea on järjestöjen toimesta vähemmän tarjolla, niin ongelmat kasautuvat ja päätyvät myöhemmin hyvinvointialueiden ratkaistaviksi suuremmilla kustannuksilla.........

© Satakunnan Kansa