Vieno ääni kysyi auton takapenkiltä: ”Voisitko olla minulle kuin isä?”

Häkellyin hieman, mutta sitten ajattelin Pojan tarkoittavan jalkapalloa… että olisin kuin muutkin isät jalkapallokentän laidalla katsomassa jälkikasvunsa pelaamista. Menisin Pojan kanssa tilaisuuksiin, jossa pelaajien perheet olivat mukana, ettei hänen tarvitsisi aina olla siellä yksin.

Afgaanipoika oli joutunut jättämään perheensä yhtäkkisessä ja valmistautumattomassa hetkessä. Talibaanit värväsivät pakolla alaikäisiä sotilaita, joten Pojan vanhemmat päättivät lähettää Pojan karkuun. Ensin hän matkasi sukulaisen kanssa yön selkään Iraniin ja sieltä ryhmässä Eurooppaan ja paikkaan, jonka nimi oli Finland ja joka oli kylmä ja........

© Salon Seudun Sanomat