Kulttuurieliitti kavahtaa kun väitän: Auschwitz-viihteellä ja sotaromaaneilla on paikkansa

Kun kirjan kanteen painetaan suurin kirjaimin sana Auschwitz, kassakone kilisee. Näin on viime aikoina toistuvasti kritisoitu kaunokirjallisuutta ja muuta suurelle yleisölle suunnattua kulttuuria tai viihdettä, jonka inspiraation lähteenä on toinen maailmansota kauhuineen ja ihmiskohtaloineen.

Yksistään vuonna 2018 ilmestyneellä Heather Morrisin teoksella Auschwitzin tatuoija arvioidaan olleen yli kuusi miljoonaa lukijaa. Menestyskirjaksi on noussut myös osuvasti samaan tapaan nimetty Anna Stuartin Auschwitzin kätilö.

Erityisesti Auschwitzin tatuoijaa on syytetty historiallisista epätarkkuuksista. Eniten Auschwitzin ja ylipäätään toisen maailmansodan ajan hirveyksiä kuvaavissa kirjoissa kuitenkin kritiikkiä herättää toisten kokemien kauhujen kaupallistaminen.

Vaikka en itse olekaan lukenut ainuttakaan Auschwitz-kirjaa, myönnän silti lukevani vastaavanlaista kirjallisuutta. Sain juuri luettua........

© Maaseudun Tulevaisuus