”Oppimisesta voi tulla liian keskeinen osa koulua”, pelkäsi Opetushallituksen Jorma Kauppinen Ylellä 2017, haastattelussa, jossa pohdittiin tarvittaisiinko peruskouluun jonkinlainen yhteinen taso- tai päättökoe.

Oppimistulokset ovat onneksi Suomessa laskeneet viime vuosina niin kovaa vauhtia, että Kauppisen huoli lienee turha.

Yläasteilta pääsee nuoria, jotka eivät osaa kunnolla lukea, ja työnantajat kummastelevat kesätöihin tulevia teinejä, joilta ei suju vaihtorahan antaminen kaupan kassalla. Koulujen välillä erot samanikäisten oppilaiden tuloksissa voivat vastata parin vuosiluokan oppimäärää.

Nuorten ikäluokkien koulutusaste on jäämässä jopa matalammaksi kuin heidän vanhemmillaan.

Elämän kova koulu saa riittää opinahjoksi yhä useammalle.

Suomalaisilla peruskoululaisilla on vähemmän pakollisia oppitunteja verrattuna muihin Pohjoismaihin ja Viroon, ja 39 eurooppalaisen koulujärjestelmän vertailussa pakollisia oppitunteja oli Suomessa kymmenenneksi vähiten.

Opetushallituksen tiedote tosin muistuttaa, ettei määrä aina tarkoita laatua.

Määrä tarkoitti laatua kuitenkin hallitukselle, joka päätti viime syksynä, että pakkoruotsin tuntimäärää peruskoulussa lisätään – jo vuonna 2016 B1-kieli aikaistettiin alkamaan kuutosluokalta.

Päätös kertoo toki enemmän hallituspuolue RKP:n suhteettoman suuresta vallasta kannatukseensa (4 %) nähden, kuin mistään muusta, mutta soraäänet tiedustelivat silti netin kommenttipalstoilla, että eikö tämänkin vuosiviikkotunnin lisäyksen olisi voinut kohdentaa vaikkapa matematiikkaan? Kun muutenkin olemme kansainvälisessä kilpailukyvyssä takamatkalla.

Puolueiden edustakuntavaaliohjelmissa kautta linjan luvataan lisäpanostusta koulutukseen, jopa opettajamitoituksen kirjaamista lakiin, tai vähintään suomalaisten osaamisen palauttamista korkealle tasolle.

Velaksi elävällä, ikääntyvän väestön Suomella on kuitenkin monta rahareikää ja vähän jaettavaa, eikä Suomen koulutusjärjestelmän palauttaminen ”maailman parhaaksi” toteudu ainakaan syytämällä lisää rahaa opettajien toistuvasti moittimaan konsulttivetoiseen ”hankehumppaan”.

Loppuvuodesta 2023 julkaistava uusin Pisa-raportti lienee mielenkiintoista luettavaa.

Kaisa Paastela