Entisenä juniorijalkapallojoukkueen huoltajana tunnen melko hyvin sekä pääkaupunkiseudun että maakuntienkin pelipaikat. Nyt jo tehtävästäni ja roolistani eläköityneenä huomaan edelleen nuohoavani säännöllisesti kaikenlaisia kentänreunoja. Joukkuepelin lumo pitää otteessaan.
Noina huoltajavuosinani olin siinä etuoikeutetussa asemassa, että sain nähdä innokkaiden ja lahjakkaiden nuorten kasvavan, kehittyvän ja tekevän valintoja lajin parissa.
Koska itselläni ei ole minkäänlaista lahjakkuutta kilpaurheiluun, omaa suhtautumistani lajiin ja huoltajan tehtäviini leimasi........