Texasista kajahti oodi kolmikannalle |
Kolumni|Liberalismin hautajaisia viettäviin jälkiliberalisteihin mahtuu ääriaineksia ja maltillisia ajattelijoita.
Kirjoittaja on HS:n toimittaja.
Klassisen liberalismin kriisistä on tänä vuonna siirrytty liberalismin väitettyihin hautajaisiin ja jälkiliberalismin pohdintaan.
Klassisin liberalismi on painottanut universaalia tasa-arvoa, ihmisoikeuksia, yksilönvapauksia, yrittämisen vapautta ja riippumattoman oikeuslaitoksen tarjoamaa suojaa vallanpitäjien oikuilta. Tällaisia liberalisteja löytyy oikealta ja vasemmalta.
Liberalismin isoon telttaan on mahtunut myös muita osin vastakkaisia piirteitä, kuten – tutkija Francis Fukuyaman termein – markkinoiden vapautta painottavin ”neoliberalismi” ja vähemmistöjen asemaa edistävä ”woke-liberalismi”. Fukuyama korostaa itse ”kohtuullista” liberalismia.
Jälkiliberalistien mukaan yksilönvapauden ja vapaiden markkinoiden korostaminen (lähinnä siis neoliberalismi) kääntyi yhteistä hyvää vastaan, lisäsi juuretonta kosmopoliittisuutta ja löyhensi paikallisia yhteisöjä.
Kirjoa riittää heissäkin: osa jälkiliberalisteista vastustaa liberalismia, osa pyrkii pikemminkin laajentamaan sitä säilyttäen tasa-arvon ja ihmisoikeuksien ihanteet.
Änkyräisimmät........