Kymmenen vuotta sitten Suomessa aloittanut Netflix jyräsi kotikirjastot, mutta se ei pärjää videokokoelman korvaajana, kirjoittaa Tero Kartastenpää.

Olen tehnyt tarvikelistan hetkeen, jolloin yhteiskunta romahtaa: vähän purkkiruokaa ja paljon aurinko­paneeleja, joilla voi pyörittää dvd-soitinta.

Video­kokoelmani raahasin vuosia sitten syrjäkylään. Siellä on selvittävä Moodyssoneilla ja Kotikadun satunnais­jaksoilla. Suunnitelmani ovat yhtä järkevällä tasolla kuin kaikilla selviytymis­fantasijoijilla. En ole tietenkään koskenutkaan video­pahvilaatikoihin.

Digitalisoitumisen huumassa minäkin heitin ex-aarteita kierrätykseen. Kirjauduin Netflixiin kiireellä, kun se aloitti Suomessa lokakuussa 2012. Vastuu videokokoelmasta siirtyi kalifornialaispalvelulle, ja hyllytilaa vapautui koriste-esineille.

Netflixistä on tullut vuosikymmenessä kansankanava. Tutkimusyhtiö Audience Projectin katsojatilastoissa se meni pari vuotta sitten Yle Areenan ohi ja on sittemmin kasvattanut kaulaa roimasti. Uusimman selvityksen mukaan Netflixiä käytti 72 prosenttia suomalaisista.

Suoratoistopalvelut antavat mielikuvan loputtomista, virtuaalisista dvd-telineistä. Netflix ei kuitenkaan ole ollut korvike kotikirjastolle vaan videovuokraamolle, mikä oli luontevaa postitettujen levyjen vuokraajana aloittaneelle yllätysmenestyjälle. Se perustuu oletukseen, että uutta katseltavaa himoitessa ei välitä, että hyllystä katoaa vanhoja suosikkeja.

Netflixin suurin kilpailija – jollain mittareilla ohi ajanut Disney – toimii toisin. Disney on korvike lasten, teinien ja fanittajien vanhalle videokokoelmalle, jossa on oltava Leijonakuningas, Tähtien sodat ja läjä muuta turvakatsottavaa.

Netflixillä kyllä ymmärrettiin varhain, että myös sen pitää tehdä HBO:n tavoin omien tuotantojen lajitelma, joka antaa tilaajalle lupauksen erityisestä katseluhuoneesta. Sillä kentällä on vain työläs tapella vanhuksia vastaan: HBO on 50-vuotias, Disney 99-vuotias. Netflix aloitti striimauspalvelunsa 15 vuotta sitten.

Nyt kriisiyhtiö on jo alkanut nakertaa pohjakirjastoaan. Netflixin ensimmäinen Original-sarja, norjalaistuotanto Lilyhammer, poistuu lukuisissa maissa palvelusta. Rikosdraamakomedia antoi vuosikymmen sitten selviä merkkejä Netflixin alkavasta valtakaudesta. (Netflixiltä sanotaan, ettei vielä ole tietoa, mitä sarjalle Suomessa tehdään.)

Myös HBO on poistellut monia pohjoismaisia sarjojaan, mutta tuskin se luopuisi koskaan maineensa luoneista laatusarjoista, kuten The Sopranosista ja Game of Thronesista.

Disney ja HBO sitouttavat nykyään käyttäjiään vuositilauksella. Netflix ei tähän pysty vaan kehittelee enemmin mainosrahoitteista vaihtoehtoa säästäjille. Sillä kun ei ole keskivertokatsojan himoitsemaa videohyllyä.

QOSHE - Kolumni| Netflixistä on tullut kansan­kanava, mutta nyt se on alkanut nakertaa omaa perintöään - Tero Kartastenpää
menu_open
Columnists . News Actual . Favourites . Archive
We use cookies to provide some features and experiences in QOSHE

More information  .  Close
Aa Aa Aa
- A +

Kolumni| Netflixistä on tullut kansan­kanava, mutta nyt se on alkanut nakertaa omaa perintöään

6 3 1
01.11.2022

Kymmenen vuotta sitten Suomessa aloittanut Netflix jyräsi kotikirjastot, mutta se ei pärjää videokokoelman korvaajana, kirjoittaa Tero Kartastenpää.

Olen tehnyt tarvikelistan hetkeen, jolloin yhteiskunta romahtaa: vähän purkkiruokaa ja paljon aurinko­paneeleja, joilla voi pyörittää dvd-soitinta.

Video­kokoelmani raahasin vuosia sitten syrjäkylään. Siellä on selvittävä Moodyssoneilla ja Kotikadun satunnais­jaksoilla. Suunnitelmani ovat yhtä järkevällä tasolla kuin kaikilla selviytymis­fantasijoijilla. En ole tietenkään koskenutkaan video­pahvilaatikoihin.

Digitalisoitumisen huumassa minäkin heitin ex-aarteita kierrätykseen. Kirjauduin Netflixiin........

© Helsingin Sanomat


Get it on Google Play