Olisi hyödyllistä, jos julkisen vallan hyvinvointilupaus olisi mahdollisimman selkeä ja realistinen. Poliittisesti on kuitenkin helpompi antaa ruusuisia kuin realistisia lupauksia.
Pohjoismaissa pyritään tarjoamaan sosiaaliturvaa ja laadukkaita hyvinvointipalveluja kaikille kansalaisille universaalisuusperiaatteen mukaisesti. Angloamerikkalaisissa maissa autetaan lähinnä vain heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä nykyaikaistetun köyhäinhoidon muodossa. Pohjoismainen universaalisuuden periaate on kustannuksiltaan kallis ja jossain määrin saavuttamaton tavoite mutta silti eduiltaan tai vaikutuksiltaan arvokas.
Meillä lapsilisät maksetaan kaikille. Kaikki käyvät samoissa päiväkodeissa ja samoja kouluja; eliitin lapsille ei ole parempilaatuisia kouluja. Työttömyysturvaan tulee oikeutta työnteon perusteella. Lakisääteinen työeläkejärjestelmä turvaa, että kaikille palkansaajille maksetaan työeläkettä. Kaikilla on oikeus terveyspalveluihin ja vanhuuden hoivaan.
Angloamerikkalaisissa maissa köyhien vähimmäisetuihin liittyy usein häpeää tai stigmaa, ja niiden vastaanottajat nähdään herkästi yhteiskunnan rasituksena. Pohjoismaissa kansalaisuus tuo mukanaan merkittäviä etuuksia. Se voi tukea heikossa asemassa olevien ihmisten itsetuntoa ja ajatusta, että olemme kaikki osa samaa yhteisöä. Toki meillä on myös velvollisuuksia esimerkiksi verojen ja maanpuolustuksen muodossa.
Taustalla on merkittävä eettinen näkemysero. Uusliberaali näkemys on, että valtion roolia tulee minimoida yksilön vapauden maksimoimiseksi. Pohjoismaissa julkinen valta tukee laajasti yksilön tosiasiallisia mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja siten vapautta. Tavoitteena on mahdollisuuksien tasa-arvo.
Julkisen vallan toiminta voi mennä liiallisuuksiin. Lause, jonka mukaan paras omainen on viranomainen, on kylmäävä. Mikään ei voi korvata perheen tai läheisten tai kansalaisyhteiskunnan solidaarisuutta. Vastuuta voi jakaa, mutta sitä ei voi kokonaan vierittää holhousvaltiolle.
Universaalisuusperiaatteen toteuttamisen rahoittaminen voi käydä ylivoimaisen vaikeaksi. Julkisen talouden kestävyyden turvaaminen vaatii väestön ikärakenteen nopean muutoksen oloissa pitkäjänteistä politiikkaa usean vaalikauden ajan sekä priorisointeja ja kompromisseja.
Valinnoissa olisi asetettava lapset ja nuoret etusijalle. Heistä huolehtiminen on investointi, jota ei ole varaa olla tekemättä. Aikuisilla on useimmiten mahdollisuus varautua tulevaisuuteen omin toimin. Eläkepäivien rasituksiin voi varautua työuran aikana tehtävällä yksityisellä säästämisellä, ja se on epävarmojen näkymien aikaan viisasta.
Universaalisuusperiaatteen kannalta olisi hyödyllistä, jos julkisen vallan hyvinvointilupaus olisi mahdollisimman selkeä ja realistinen. Muuten vaarana on, että lupaukset jäävät lunastamatta tuen heikon laadun tai saatavuuden takia. Poliittisesti on kuitenkin helpompi antaa ruusuisia kuin realistisia lupauksia.
Olisi hyvä hakea etuuksien ja palvelujen ydinsisältöä sekä niille asetettavia vähimmäisvaatimuksia koskevia kompromisseja. Tämän pitäisi olla mahdollista, sillä Suomessa hyvinvointivaltion tuki on laajaa ja kompromissien teko politiikan arkipäivää.
Kyselyjen mukaan suomalaisten enemmistö kannattaa täsmentämättömiä menoleikkauksia. Vastaajat saattavat virheellisesti kuvitella, että ongelma hoituu esimerkiksi puoluetukea ja valtion byrokratiaa supistamalla.
Menoleikkauksia tarvitaan, mutta varmaa on, että ison luokan menoleikkaukset herättäisivät vahvaa vastarintaa. Tähän on hyvät syynsä: julkisen talouden tasapainottaminen vain menoleikkauksilla tarkoittaisi käytännössä universaalisuusperiaatteesta ja pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta luopumista.
Ansiotulojen verotus on oma asiansa, mutta on perusteita ennakoida, että kokonaisveroastetta on Suomessa tulevina vuosina nostettava.
Kirjoittaja on pitkän linjan talousvaikuttaja.
Kolumni| Universaalisuusperiaate on hyvinvointivaltion ydin
Olisi hyödyllistä, jos julkisen vallan hyvinvointilupaus olisi mahdollisimman selkeä ja realistinen. Poliittisesti on kuitenkin helpompi antaa ruusuisia kuin realistisia lupauksia.
Pohjoismaissa pyritään tarjoamaan sosiaaliturvaa ja laadukkaita hyvinvointipalveluja kaikille kansalaisille universaalisuusperiaatteen mukaisesti. Angloamerikkalaisissa maissa autetaan lähinnä vain heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä nykyaikaistetun köyhäinhoidon muodossa. Pohjoismainen universaalisuuden periaate on kustannuksiltaan kallis ja jossain määrin saavuttamaton tavoite mutta silti eduiltaan tai vaikutuksiltaan arvokas.
Meillä lapsilisät maksetaan kaikille. Kaikki käyvät samoissa päiväkodeissa ja samoja kouluja; eliitin lapsille ei ole parempilaatuisia kouluja. Työttömyysturvaan tulee oikeutta työnteon perusteella. Lakisääteinen työeläkejärjestelmä turvaa, että kaikille palkansaajille maksetaan työeläkettä. Kaikilla on oikeus terveyspalveluihin ja vanhuuden........
© Helsingin Sanomat
visit website